Särkyneenpyörän Stefa & My Trusted Friend Kane's Wicky & Mieletön Moottori

Särkyneenpyörän Stefa & My Trusted Friend Kane's Wicky & Mieletön Moottori

lauantai 16. helmikuuta 2013

Rihanna: Diamonds

Tänään oli koetreeni. Sanon ihan suoraan että hirvitti. Eilinen treeni oli ihan perseestä, olin pahalla päällä, ja kaikki mitä tehtiin meni sen mukaan. Niinpä päätin että otetaan vain kolme yksilöliikettä tänään, liikkeestä maahanmeno, luoksetulo ja hyppy.

No, aloitetaan luoksepäästävyydestä. Sen teki Stefalle tuttu ihminen, joten pelotti että lähteekö se vastaan. Eipä lähtenyt! Hienoa :)

Paikallamakuussa on ollut ongelmana se jumppaaminen liikkeen alussa ja lopussa. Koira ennakoi istu-maahan-istu-maahan jos mitään ei tapahdu. No, nyt olin reteä ja päätin etten vilkaisekaan koiraan, tuijotan vain suoraan eteeni. Käskin koiran maahan. Ja odotin kauhulla. Mutta "jätä koira" -käskyn tullessa koira ei ollut vielä tarjonnut istumista! Ihmeellistä! Tosin, se oli mennyt lonkka-asentoon makaamaan mistä en tykkää, mutta en nyt sitten alkanut koetreeneissä korjailemaan. Palatessani koiran luo pidin edelleen katseen vastapäisessä seinässä ja ta-daa, koira ei tarjonnut perusasentoa! Tämä olisi ollut kokeessa kympin paikallaolo, superia!

Liikkeestä maahanmenon seuruuosuus oli mitä saattoi odottaa, huonoa. Koira edisti ja oli vähän väljäkin, mutta se oli tiedossa, siksi meillä on seuraamisen treenaaminen kesken :) Maahan se meni hyvin, pysyi hyvin, eikä ennakoinut palatessani sen luo. Hienoa siis tämäkin!

Luoksetulossa Stefa alkoi perseillä. Jätettyäni sen istumaan se meni maahan kävellessäni kauemmas. Palasin nostamaan sen istumaan ja otettiin liike alusta. Tämä meni hyvin, koira pysyi istumassa, tuli hyvin luokse, SUORAAN loppuasentoon, eikä edes kovin väljästi. Mahtavaa!

Hyppy sitten vielä viimeiseksi. Tämä epäilytti jo aluksi, koska maanantain treeneissä se oli ollut tosi huono, koira tarjosi edelleen istumista. No, niin se teki nytkin, mutta en ottanut liikettä alusta vaan kävelin koiran viereen, komensin sen siinä seisomaan ja palkkasin siitä.

Kaikin puolin olen erittäin tyytyväinen! Stefaa ei yhtään ahdistanut palkkaamattomuus, eikä mikään muukaan. Kyllä me vielä elossa selvitään.

Btw. Ilmoitin sen sinne kokeeseen. Hyi mua.

1 kommentti:

Anonyymi kirjoitti...

Moikka!

Löysin sun blogin ehkä kuukausi sitten, ja oon sen jälkeen lukenu sitä postauksia odotellessa aina taakse päin. Ja tykkään siis paljon! :) Sitä saa itekin kunnolla treenimotivaatiota, kun käy lukemassa toisten tekemisistä. Itekin haluaisin ihan hirveesti jo kisaamaan tuon oman koiran kanssa, mutta koska on tosi heikot mahdollisuudet päästä aina ohjattuihin treeneihin, niin en oo sitten uskaltautunu minnekään, edes niihin mölleihin. Mutta ehkä mekin lopulta vaikka kesällä päästäisiin kokeilemaan! :)

Mutta siis, jatka kivaa blogia! :)

Heidi