Särkyneenpyörän Stefa & My Trusted Friend Kane's Wicky & Mieletön Moottori

Särkyneenpyörän Stefa & My Trusted Friend Kane's Wicky & Mieletön Moottori

sunnuntai 3. maaliskuuta 2013

Depeche Mode: New Dress

Päivitinpä tälläisen uuden ulkoasun tänne. Ihan puhtaasti siitä syystä että olisi pitänyt tiskata, ja piti keksiä jotain muuta tekemistä. Kuvan on ottanut Elina Voutilainen.

Hurja kymmenen päivän päivitystauon jälkeen pitää vähän selitellä missäs sitä ollaankaan oltu.. No Punkalaitumella! Lauantaina sinne lähdettiin, kera Elinan ja Neten. Elina tuli koulimaan Roodista kunnon näyttelykoiraa, sekä vähän muutakin koiriamme kouluteltiin. Viikonlopun jälkeen Rood seisoskeli kuin australialaislinjainen geelipaimen ja sai jopa minut hetkeksi uskomaan ettei sinne Vaasan näyttelyyn ehkä sittenkään kuolla. Jää nyt nähtäväksi.

Kuvatodiste
Roodin aktivoimiseksi kertailin sen kanssa vähän tokojuttuja, ja arvatkaa vain ottaako päähän! Koira seuraa kuin unelma, jäävät ovat täsmällisiä ja valumattomia, luoksetulo suora. Sen kanssa kun pääsisi häiriötä ja kokeenomaista tekemään niin sen kanssa pitäisi käydä alokkaasta vain hakemassa se ykkönen. Mutta eihän se onnistu kun en voi sitä riittäviä määriä treenailla. Salaa kyllä jo suunnittelen vieväni sen Vaasanviikonloppuna treeneihin ja ottamalla sen kanssa tokoa koirahäiriössä. Muttei se vielä auta, kyllä kokeenomaisissa pitäisi mielellään useamminkin käydä ennen koetta.

Opetin Ropsunaattorille vielä sen keppijutun, jota törkeästi jäljestämisen alkeiksi väitän. Verijälkeä en viitsinyt lumihankeen tehdä kun se olisi ollut liian helppoa. Mutta joka tapauksessa, keppejä nosteltiin, jotta Roodia voi näillä harjoituksilla aktivoida tyhmempikin (lue: äiti ja isä Takku). Kyllä se tuon jäljestämisenkin hoksaisi kun treenaisi vain, mutta se vaatisi tosiaan enemmän läsnäoloa minulta. Äh! Harmittaa hirveästi antaa noin loistavan harrastuskoiran valua hukkaan! No, on sillä onneksi mejä-treenejä ja -kisoja tälle keväälle nyt tiedossa. Sitä isäni sen kanssa sentään harjoittelee. Ilmoitin sen muuten Ilmajoelle mejä-viikonloppuun, mutta osallistujat arvotaan viikkoa ennen kisoja joten ei siitä nyt tiedä päästäänkö kummalle päivälle, kummallekkin, vai kummallekkaan. (Pronominintaivutusta äidinkielen kertaamiseksi.)

Stefaa seisoteltiin ihan muuten vain.
Stefanovitz Arkajalan (tai Karvajalan, sen tassukarvoja pitäisi vähän lyhentää) treenit sen sijaan ovat olleet ihan pöljiä koko viime viikon. En ole suunnitellut yhtäkään! Se olisi liian monimutkaista kun treenikentälle pääsee vaan vetämällä talvisaappaat jalkaan ja painumalla ovesta pihalle. Ruutua minä sille pöljäilin. Hienosti se sitä alkoi jo hahmottaa, mutta katsoo nyt tuleeko tollaisesta sähellyksestä mitään siinä vaiheessa kun alan tehdä tuota taas suunnitelmallisemmin. Ja liikkeestä seisomisen sain sille toimimaan ilman käsimerkkiä, jeeeee! Edistystä siis. Seuruutakin hinkattiin, mutta siinä on vieläkin hinkkailtavaa. Tosin, siitä liikkeestä ei varmaan kukaan ole ikinä saanut valmista.

Ilmoittauduin myös yllättäen IKKJ:n BH-kurssille. Ajatukseni oli jättää se väliin, mutta nimeltämainitsematon taho soitti ja yllytti, ja sinnehän minä sitten ilmoittauduin. Eka tunti oli tänään, ja VINK-VINK KAIKKI PAIKALLISET, SIELLÄ ON VIELÄ YKSI PAIKKA VAPAANA. Mukaan siis ehtii vielä, tänään pohdiskeltiin vain liikkeiden teoriaa ja otettiin ekat seuruu- ja paikkamakuuharjoitukset. Toukokuussa olisi kuulemma jo kokeita käytäväksi, mutta ans kattoo mitä tässä nyt ehtii ja jaksaa.

Kurssi alkoi epäilyttää minua heti aluksi kun ekalla tunnilla käytiin lähtötasoja läpi, ja selvisi että minä taisin olla kurssilaisista edistynein. Käytännön harjoitukset osoittivat kuitenkin että kurssi on meillekkin erittäin hyödyllinen, koska siellä painotettiin koiran oikeaa viretilaa ja vireen nostamista tottiksessa. Sitä me kyllä tarvitaan, ihan vaan että selvitään siitä hirviömäisestä seuruupätkästä. Ja opin senkin että leikitän Stefaa väärin. Vieläkin! Koko kesän harjoittelin sitä oikeaa leikkitekniikkaa, ja kuinka jänis ei hyppää koiran suuhun. Mutta nyt olen sitten liian aktiivinen, ja jotain :D No, ihan tottahan tuo on, mutta hienoa että neuvottiin kuinka tuostakin edetään. Stefa kyllä tarvitsee vahvistusta leikkimiseensä.

No niin. Eiköhän tämä riittänyt taas tälle erää, menen varmaan leipomaan koirille kakkua kun ne täyttävät huomenna yhteensä kymmenen.

Ei kommentteja: