Särkyneenpyörän Stefa & My Trusted Friend Kane's Wicky & Mieletön Moottori

Särkyneenpyörän Stefa & My Trusted Friend Kane's Wicky & Mieletön Moottori

perjantai 14. maaliskuuta 2014

Swedish House Mafia: Don't You Worry Child

Tänään oli koetreenit! Arvoin Stefalle liikkeet vasta paikan päällä, koska olin keskittynyt stressaamaan Possun debyyttiä enkä juuri miettinyt mitä Stefan kanssa tehtiin. Pinkasta vedettiin neljä liikettä: kaukot, metallinouto, liikkeestä istuminen ja hyppynouto. Kävi tuuri, meille helppoja liikkeitä (paitsi kaukot).

Kaukot tehtiin helpotettuna metrin päästä. Siitä huolimatta Stefa liikehti eteenpäin joka käskyllä, käskyjen välissä se ennakoi seuraavaa käskyä ja ne vaihdot teki kyllä hyvin :D Nää kaipaa vielä tosi paljon treeniä.

Metallinouto oli hieno, luovutus oli vähän vino. Liikkeestä istumisessa edisti alkuun seuruussa, mutta korjasi sen ennen käskyä. Loppu hyvä. Hyppynouto mainio, joskin luovutus taas vino. MUTTA se ei kiertänyt estettä kumpaankaan suuntaan, kuten se yleensä koetreeneissä on tehnyt!

Stepsun tokotreenit on muutenkin sujuneet taas tän viikon. Alkaa näyttää voittajalta!

Ja sitten siihen jännittävämpään suoritukseen eli Possuun. Possu teki luoksepäästävyyden, jossa se pysyi hyvin kun palkkailin. Se teki myös spontaanin paikkamakuun, kun toinenkin pentu tahtoi tehdä paikkiksen, ja tehtiin sitten viidentoista sekunnin paikallamakuu :D Possu pysyi hienosti, varmuuden vuoksi pidin sen kuitenkin kytkettynä ja olin vain puolentoista metrin päässä. Oon siitä tosi ylpeä, tää oli sille helppo nakki :)

Yksilöliikkeissä Possu teki kehääntulon. Irrotin hihnan, ja otin kaksi askelta seuruuta. Laitoin hihnan takaisin kiinni ja poistuttiin kehästä palkalle. Jee! Olin jotenkin ihan varma että se lähtee litomaan johonkin suuntaan, viereisessä kehässä oli kuitenkin toinen pentu suorittamassa yksilöliikettään, ja toisella puolella oli yleisö koiriensa kanssa. Possu ei edes harkinnut lähtevänsä, se oli kehässä tekemässä asioita mun kanssani, jee!

Possun kanssa on muutenkin mennyt viikko hyvin. Maanantaina treeneissä se teki yhden tai kaksi kunniakierrosta, nekin kuitenkin kolmen metrin säteellä minusta ja tullen käskystä luokse. Keskiviikkona oltiin treenaamassa ihan uudessa hallissa, tuntemattomien (mutta Possun mielestä ah niin ihanien) koirien kanssa, varsin pienessä tilassa niin etteivät häiriöt olleet kovin kaukana. Tehtiin siellä mm. häiriöpaikkista, Possu pysyy hienosti vaikka kiertelen sitä ja heittelen sitä nameilla päähän. Torstaina Possu oli taas mukana Stefan agitreeneissä, missä mm. kävelin Possu vapaana mukana kulkien suhteessa ahtaista väleistä ohitse muiden koirien. Sielläkin tehtiin paikkista, häiriönä puolen metrin päästä meitä ympäri kiertävä pieni bichon. Voi hitto kun toi koira on hieno. Hienohienohieno. Tällä hetkellä, ens viikolla voi olla taas eri tilanne :D

Tänään sitten tehtiin koetreenin jälkeen vielä pikkutreeni, paikkista varsin kovassa häiriössä (virheitä sattui suhteessa paljon, mutta loppuun saatiin myös hyviä onnistumisia) ja kentällä pientä räpellystä. Huomasin jännittävän asian, sain nimittäin Possusta esiin sen jäätymisen, jolla se on mua vaivannut kovin pitkään. Koira toimi hyvin kun käveltiin hallin päätyä kohti, mutta kun käännyin ja lähdin takaisin kohti oviaukkoa ja häkkejä koira jäätyi paikalleen. Sitten kun vaihdoin suunnan hallin päädyn suuntaiseksi, tai sivuttaiseksi, Possu teki ilolla ja kivasti. Tässä on siis mukana joku "en suostu  tuleen sinne päin kun mut otetaan kiinni ja pistetään häkkiin" -efekti. Onnekkaasti ollaan saatu sille toimiva treeninlopetusrutiini, Possu hihnaan, pallopalkka, ja pallo suussa se juoksee mielellään kohti häkkiään, missä odottaa siankorva palkintona. Toivon mukaan tämä suuntajuttukin siis katoaa ajan myötä.

Eilen käytiin myös kevään ekoilla jäljillä! Reteesti tallasin kummallekin koiralle jäljet, ajatuksena ottaa selvää missä mennään talven jäljiltä. Possun jälki meni ihan paloiksi saman tien, koska tuuli kovaa, ja idioottina tein jäljen vastatuuleen, ja Possu haistoi heti loppupalkan jolle se rynni. No, osataan ens kerralla paremmin. Stefa sen sijaan teki kivan (myötätuuleen tallatun) jäljen makupaloja alkuun joka, ja sitten joka toisessa askeleessa. Keppejä oli kolme, niiden ilmaisu se muisti hyvin. Sille osaan siis tehdä jo kohtuupitkän jäljen harvemmilla makupaloilla ensi kerralle, toi kun oli sille ihan liian helppo. Possusen kanssa koitetaan tehdä seuraavalla kerralla jälki myötätuuleen, niin selviää mitä se muistaa aiheesta.

Ei kommentteja: