Särkyneenpyörän Stefa & My Trusted Friend Kane's Wicky & Mieletön Moottori

Särkyneenpyörän Stefa & My Trusted Friend Kane's Wicky & Mieletön Moottori

lauantai 30. elokuuta 2014

Die Antwoord: Pitbull Terrier

Alkoi tuntua liian itsevarmalta Stefan hakukokeen suhteen, joten lisäsin vähän pökköä pesään.

Viikon päästä on Etelä-Pohjanmaan piirinmestaruuskilpailut tokossa. Mun piti hoitaa joukkueet sinne, ja kyselinkin etukäteen ison joukon porukkaa, joukkueita oli tulossa kaksi. Sitten, kun aloin tuossa pari päivää sitten tarkistaa ketkä kaikki muistivat ilmoittautua, selvisikin että yhdelle oli tullut yhtä, toiselle toista, kolmannen koira ei ollut valmis.. Ihan ymmärrettäviä syitä, enkä ketään niistä syytä. Mutta vähän tuli itselle tyhmä olo, kun en sitten saa mestaruuksiin edes yhtä joukkuetta.

Taktisesti löysin kaksi alempien luokkien koiraa, joten yksi joukkue olisi mahdollinen. Kolme alempien koiraahan siellä pitäisi olla, ja jos sitten vielä innostuisi neljäs, saataisiin ne kaksikin joukkuetta.. Ylempien koiriahan oli kaikki jotka olivat tulla luvanneetkin. Ja aloin pohtia että hei, Possu von Nakki. Se pysyy paikkiksessa, joten mitä muuta me tarvitaan? Torstaina laitoin Villen videoimaan meidän seuruuta, ja totesin että menköön, joskus se koeura on korkattava.

Mulla on tosiaan ollut sairaslomaa treeneistä, mutta silti livahdin torstaina tekemään ratkaisevan ryhmäpaikkiksen (joka sujui Possuselta ongelmitta) ja perjantaina tehtiin kokeenomainen alokasluokka. Possu on ylipäätään hirmuisen tehokas ja yhteistyökykyinen, se ei häiriinny liikkurin mokailuista, ei minun jännittämisestäni, ei liikkeiden pitkiksi venyneistä väleistä. Ei edes siitä että liikkuri alkaa neuvoa kesken kokeenomaisen seuruun ja ohjaajalla kiehahtaa. Possu on kaikin tavoin hyvin erilainen koira kuin Stefa, se kuuntelee jos olen vihainen sille, mutta se ei ota itseensä jos suutun jollekulle muulle, jännitän, tai käyttäydyn muuten omituisesti. Toivoa siis on.

Kokeenomaisessa tehtiin ensimmäistä kertaa kaikki liikkeet kokonaisina. Niistä löytyikin vielä viime hetkille asti treenattavaa, jotenkin yllättävää että ne samat jutut jotka joka alo-koiralla hajoilee :D En tiedä mitä mä olen kuvitellut, ennaltaehkäiseväni Possun sekoiluja täydellisellä koulutuksellani, vai mitä, mutta en silti odottanut ihan näitä.

Luoksepäästävyydessä Possu oli ihan hupsu :D Se otti askeleen tuomaria vastaan, ennen kuin muisti olevansa perusasennossa, ja tervehdittyään tuomaria peruutti takaisin tuijottamaan minua silmiin. Hieno Possu, ei tän tarviikkaan parempi olla.

Paikkis siltä tosiaan on sujunut. On sujunut myös, jos viereinen koira on noussut tai lähtenyt, mutta mitään kovin radikaalia häiriötä ei koirarivissä olla tehty. Toivotaan että paikkis tulee olemaan rauhallinen.

Seuruussa Possun paikka vielä elää, mutta sitä ei viikossa kuntoon saada. Pääasiassa se tekee tosi hyvin, ja kun alosilmällä sitä videota katsoin (jota latasin viime yönä puolitoista tuntia YouTubee, vain saadakseni virheilmoitusviestin ja raivarin), on se seuruu vähintäänkin ysiä. Paikan eläminen on kuitenkin vain sitä sen pään elämistä, joka sekin on paranemaan päin. Työstettävänä ongelmana sen sijaan on juoksuosuus, jossa koira hyppii ja irtoaa. Enhän mä tosiaan oo ottanut sillä seuruuta juoksussa.. ikinä? No, tehotreeni päälle.

Jäävissä ongelmana oli EROTTELU. Miten, miten, MITEN tää voi olla meille ongelma :D Mähän oon suunnilleen aloittanut jäävät erottelutreenillä. No mutta, ei pitäis olla mikään ongelma korjata tätä, kun vähän muistuttelen mikä käsky olikaan mikä. Jännällä tavalla oon saanut esiin jo yhden ennakoinninkin (nöööyyyy!!), sekä perusasennon ennakoinnit sivulle tullessa. Sekin aika yllätys, koska tätäkin oon harjoitellut ihan pienestä asti, jottei näin pääsisi käymään. Siispä, senkin luulisi olevan helppo muistuteltava :D

Luoksarissa ei ollut mitään ongelmia. Radikaalisti kutsun sen suoraan sivulle, koska luoksetulon loppuasento ei ole valmis. Siitä huolimatta se tekee ihan täydellistä suoritusta.

Hyppy sujui hienosti, mitä nyt Possu meni MAAHAN mun seis-käskyllä (samoin kuin jäävissä) ja kun korjasin sen seisomaan ja menin vierelle, se ennakoi perusasennon.

Treenattavaa siis on, ja paljon, ja mietin koko ajan että mikä hitto mun ongelmani on kun pitää tälläisiä stressitiloja itselleni aiheuttaa. Pitäkää meille peukkuja pystyssä, ei muulla oikeastaan ookkaan väliä, kuin että se ei pilaa muiden paikkista. On oikeasti tosi jännää nähdä reagoiko se kehässä mun jännitykseen eri tavalla, vai pystyykö se sielläkin olemaan noin mahtava ja kontaktinhakuinen mitä se on. Tätä kirjoittaessani mun paniikkijännitys muuttui lähinnä intojännitykseksi, kuinka mahtavaa päästä Possun kanssa lopulta kokeeseen!!

3 kommenttia:

Maria kirjoitti...

Vau, mahtavaa!! :) Possu oli kyllä niin hieno, kun viimeksi näin. Tsemppiä kokeeseen!

Susanna kirjoitti...

Jee vähän siistiä meet Possun kans kokeeseen!! Mä kannustan teitä täältä Jyväskylästä! :) Tsemppiä!

Minttu kirjoitti...

Hyvä te!!! Ja piru jos oisin tienny niin mä olisin voinu tulla edustamaan Aavan kans :)