David Bowie: Starman

Nyt se minun treenimotivaatio sitten loppui.

Edellisviikolla treenasin tokoa tasan kahdesti, viime viikolla suorastaan kerran. Ollaan sit vaan lenkkeilty. Ja vähän hakuiltu ja esineruutuiltu, Stefan hakukoe kun lähestyy uhkaavasti. Siis sillä oletuksella, että sitä edes järjestetään, rajana kun on nollakelit ja alle viisi senttiä lunta, eikä koekirjettä kuulu vieläkään.

Sitten kävi niin, että selvisi, että olen ilmoittanut koirat tammikuun tokokokeeseen. Kyselin paikkoja ennen tuota bortsumestistä, ja nyt tuli sitten vaan puheeksi että ne on mulle jo varattu. Koe on jo täynnäkin, joten totesin sitten että menkööt, kun kerran paikat on. Ja lähdin eilen treenaamaan.

Possun kanssa piti tehdä suorastaan yksi kumpaakin jäävää. Eihän me päästy siihen asti! Otettiin käskytettynä, ja koko treeni meni sen hinkkaamiseen, että koira pitää kontaktin vaikka liikkuri kysyy olenko valmis ja minä vastaan. Meillä on pitkä tie edessä. Onnekkaasti se kuitenkin osaa teknisesti kaikki alon liikkeet, eli jahka saan siltä tuon kontaktin putoilun pois, meidän pitäisi olla selvemmillä vesillä. Mutta voi kuinka tän treenaaminen raastaakaan! Possu teki taas sitäkin, että jäi johonkin hajuun kiinni, eikä tullut siitä käskyllä sivulle, ja sain hakea sen. Huomasi, että se alkoi tehdä tota haistelua siinä vaiheessa kun sitä lakkasi huvittamasta, kun olin sille monta kertaa kontaktin putoilusta sanonut. Turhauttaa.

Stefa sen sijaan oli hieno! Oikein piristävän hieno! Sen kanssa koitetaan nyt päästä edistämisestä, joten olen noi pari edellisviikon treeniä tehnyt seuruuta ihan vaan yhtä askelta, ja "höpö höpö" -kommentilla korjannut sen kun se edistää. Ei siitä tullut mitään :D Nyt kokeilin nätisti siirtää sen oikeaan paikkaan, kun se edisti. Stefan mielestä se oli ÄLLÖÄ ja sitten se jo lakkasikin edistämästä :D Ihme sätkimistä sen meno nyt kyllä on, kun sen mieli tekisi mennä vähän liian eteen, mutta se muistaa kuitenkin että oikea paikka on pidettävä. Riemastuttavaa, niin kauan me ollaan tän kanssa takuttu!

Tehtiin myös luoksaria, koitan sisäänajaa sille takapalkkaa. Mehän ollaan käytetty sille takapalkkaa luoksarissa aina, mutta en ole ikinä sisäänajanut sitä :D Se näkyy sitten siinä, että pysähdykset valuu. Koitin saada sen ymmärtämään että sillä on eri vapautussana takapalkalle ja minulla olevalle palkalle. Komeita stoppeja se tekikin, kun tajusi että takapalkalle saa suoraan vaan juosta. Kun se nyt vielä erottaisi ne vapautukset toisistaan :D

Tehtiin me kaukojakin, ja liikkeestä istumista. Nekin olivat hienoja. Stepsu on vaan kerännyt kierroksia treenitauosta, se on oikea pieni kone :D Ensi vuonna evl kutsuu!

Hakuakin ollaan tehty treenin verran, Stepsulle sellainen pieni muistuttelutreeni. Se meinasi varastaa palkan maalimieheltä ilmaisulla, apua! Toivon että se oli sellainen kerran elämässä -moka. Koe on kuitenkin sunnuntaina, niin ei voi kuin toivoa parasta :D

Ja esineruutua ollaan tehty. Stefa irtoaa nyt jo hyvin viiteenkymppiin, eikä lannistu jos ei heti löydä. Se on myös löytänyt vieraiden hajuiset esineet, joskin täytynee treenata niitäkin sen kanssa vielä tällä viikolla, ettei tule taas yllätyksenä kokeessa.

Tottista ei olla tehty. On aina ollut liian liukasta tai pimeää esteille. Laukauksia ainakin pitäisi mennä muistuttelemaan.

Kaiken kaikkiaan tuntuu, että valmistautuminen tähän kokeeseen on jäänyt kovin vähälle, kun treenejä on ollut paljon vähemmän kuin kesällä. No, eipä siihen sitten pitäisi maailma kaatua jos ei ihan putkeen menekkään, kun syykin on selvillä. Ja sitten jatketaan pk-koeuraa ensi kesänä.

Ps. Tein Possunkin kanssa esineitä, ja se yllätti. Vein valmiiksi muutaman esineen, ja tarkoitus oli tehdä ihan hajunhakuja, niin että koira löytää esineet jostain läheltä, ja leikkii niillä hetken mun kanssani. Mitä tekee Possu? Ampaisee viiskyt metriä suoraa, hakee kauimmaisen esineen, pinkoo sen kanssa mun luo ja sylkäisee sen mun käteen. En oo ees opettanut sille esineiden palautusta, saati irtoamista viiteenkymppiin. Hurja super-Possu.