Paperi T, Chisu: Paniikki

Kiukkuinen treenipäivitys!

Tiedättekö kun joskus treeneissä alkaa hermo kiristää? Sillä lailla että alkaa hinkata ja vaatia koiralta jotain turhanpäiväistä, on vähän epäreilu ja tietää jo itsekin että on vähän epäreilu ja silti vaan käyttäytyy irrationaalisesti.

No, mulla oli tänään sellainen treeni. Sellainen mieltäylentävä treeni, että purin sitä jälkeenpäin autossa istuen kavereille turhautuneella ja vihaisella ääniviestillä, joista ensimmäisen vielä poistin kun hävetti niin itseäkin oma purkaukseni.

No. Niin. Aloitetaanpa alusta.

Koirilla oli eilen huoltopäivä. Stefa on ollut hyvin jumissa ja sai loppuviikon lepoa ja rauhallista lenkkeilyä. Possu ja Tesla olivat ihan okei, vaikka viimeisestä huoltokäynnistä oli muistiinpanojen mukaan kulunut lähes vuosi. Ne pääsivät joka tapauksessa tänään treeneihin, kun pettynyt Stefa jäi kotiin murjottamaan. En halunnut ottaa sitä edes kylmään autoon ettei sen selkä paukahda taas jumiin.

Treenailin ensin Possulla kaukoja, seuruuta ja jäävien takaakiertoja. Meidän lähihalliin on tullut peili, ja järkytyin kovin nähdessäni Possun seuruuta peilistä, sehän poikittaa ja tanssii ihan hirveästi! Parilla toistolla sain sitä korjaamaan ja pääsin palkkaamaan. Kaukoista löytyy video koirille tekemältäni julkiselta FB-sivulta. Onhan niissä vielä paljon työtä, mutta ovat ne edenneetkin.

Tesla teki ERITTÄIN hyvää seuruuta, sen paikka oli varsin hyvä, se on suorassa ja kauniisti eikä lainkaan niin edessä kuin kuvittelin. Peili auttaa näihin treeneihin kyllä kovasti. Tehtiin myös kiertoa ja noutoa sekä luoksetulon loppua, onnistuneita toistoja.

Toisella kierroksella Possu sai tehdä eteenmenoja, ruutuun menoja, sekä yhdistettyinä niitä. Sekä vähän lisää kaukokäskyjä. Nämä ok.

Ja sitten. Teslan toinen kierros. Se oli odottanut nätisti vuoroaan Possun ekan kierroksen ajan, makuulla ja jopa aika levollisen näköisenä toinen tassu rinnan alle vedettynä. Possun toisella kierroksella kun tehtiin ruutua Tesla sen sijaan riehui hihnassaan ja haukkui kiihtyneenä. Possukin vähän paineistui, en tiedä alkoiko itselläni keittää jo siinä vaiheessa, vai tiedostaako Possu yhteyden Teslan haukkumisen ja minun kiukkuisuuteni välille ja alkoi paineistua jo etukäteen? No, sen kierros päästiin kuitenkin onneksi kunnialla loppuun.

Irrotin hyppivän ja melskaavan Teslan hihnasta ja aloin tehdä ruutuunlähetyksiä alustalle. Tesla ei huuda kun se treenaa. Pikkupentuna se saattoi innostuessaan treeneissä haukkua, mutta ei enää. Minun koirat EI hauku kesken treenin. Ei vaan hauku.

No, nytpä haukkui. Ja minä jostain syystä en edes kieltänyt sitä, kun ajattelin että kyllähän se lopettaa kun alkaa keskittyä. Vaan eipä lopettanut, haukkui vaan. Haukkui kunnes kesken sen ruutuun juoksun minulla napsahti ja karjaisin että "HEI. ET VOI HAUKKUA KUN TREENATAAN." Tähän voisin itsekin luetella ties kuinka monta virhettä jotka ovat tapahtuneet jo ennen tätä. Jotka olisin ehkä huomannut jos olisin pysähtynyt ajattelemaan, ja esimerkiksi vienyt kiihtyneen Teslan autoon odottamaan enkä antanut sen räksyttää hallissa. Ihan oikeasti, eihän se ikinä hauku odotellessaan - miksi se yhtäkkiä tänään oli okei mulle?

No, Tessu järkyttyi. Eikä ihan ymmärtänyt mistä on kyse. Jälkeenpäin ajatellen, tämä ei oikeasti alkanut tänään, siltä on joitain haukahduksia alkanut tulla jo aiemmin kierrossa ja ruudussa. Enkä ole puuttunut niihin, joten eihän Tesla tietenkään tiedä ettei se ole sopivaa. Se ei sitten ihan osannut lähteä ruutuun, ja minun piti helpottaa ja hetsata ja innostaa sitä lähtemään.

Ja sitten se lähti ja haukahti.

Ja sitten minä huusin että "EI MITÄ HELVETTIÄ ET VOI HAUKKUA!", nappasin koiran kiinni, talutin sen pihalle ja suljin oven.

Sillai, viskasin koiran ulos hallista. Järkevää. Tilanne oli hyvin hämmentynyt belgialainen vapaana hallin ulko-oven edessä, kiehuva ja ärsyyntynyt ohjaaja oven sisäpuolella ja silmät lautasina tuijottava Possu narun päässä hallin nurkassa.

Otin Teslan sisälle, vein Possun autoon. Yritin rauhoittua.. Ja sitten jatkoin loogisesti lähettämällä Teslaa ruutuun.

Ja Tesla jatkoi loogisesti haukahtamalla lähtiessään.

Minä käskin koiran maahan, keräsin kamat ja pakkasin kaiken autoon ja lähdin menemään.

Toden sanoakseni, olen tehnyt kyllä paljon enemmän toistoja ja hinkkauksia tuossa. Typerästi, koska Teslan haukkuminen on aina ollut merkki siitä ettei se ole varma mitä siltä halutaan. Joten, mitä enemmän toistan ja mitä epäloogisempi olen, sitä enemmän saan koirasta ääntä ulos, ja sitä enemmän turhaudun itse. Olen hyvilläni että tajusin ylipäätään lopettaa treenin.

Jännittävää nähdä seuraavassa treenissä, miten tämä on vaikuttanut. Tai, enhän minä sen vaikutusta nää, koska ensi kerralla en lähde edes lähettämään Teslaa ruutuun. Ensi treeni koostukoon pelkästä ruudussa seisoskelusta, tämä täytyy selvästi takaperinketjuttaa.

Että niin. En edes oleta vaan tiedän että kaikki me ollaan joskus idiootteja ja liian lyhytpinnaisia mitä tulee koirankoulutukseen. Mutta levitin nyt omat virheeni tähän näkyville jotta niitä saa halutessaan kauhistella. Olin hyvin kiukkuinen ja häpeissäni suurimman osan illasta. Seurauksena avomiehenikin paineistui ja alkoi heitellä minua hädissään suklaalevyillä. Hyvin harvoin olen näin vihainen, väittäisin etten lähes koskaan.

No, ei siinä. Uhkasin heittää myös kaverini ulos hallista kun sain ystävällismielisiä neuvoja, mutta rahoituin lopulta ja käytiin läpi mitä seuraavassa treenissä tulee tehdä ettei virhe toistu. Etenkin siitä olen ylpeä etten käskenyt neuvojienkin painua helvettiin, vaikka kyllä uhkasin sen olevan vaarana.

No, koska olen eri järkevä, päätin tehdä Tessulla vielä iltasella kaukokäskyjä, koska ne tarvitsevat päivittäistä olkkarihinkkaamista. Laskin itseni tasolle zen, luonnostelin treenin mielessä just eikä melkein, ja saatiin onneksi rauhallinen ja erittäin onnistunut treenihetki. En siis ilmeisesti ole menetetty koiraihmisenä, ja rakas Teslakin on onneksi anteeksiantavaa sorttia. Minä teen kyllä koiranomistajana niin mittavasti virheitä, ettei minulle anteeksiantamaton koira sopisikaan.

Vesta: Ota Varovasti

Nyt on tullut treenattua vain Teslaa. Stefan ja Possun kanssa on niin tylsää hinkattavaa johon en tiedä suoraa etenemistapaa. Aivotyöskentelyä niiden treeni vaatisi eikä vain treenaamista. Ja minä ennemmin treenaan kuin ajattelen. Hah.

Teslan seuruu on mennyt aika paljon eteenpäin, vaikken ole sitä itse tajunnutkaan. Eilen meillä oli pienoiskoon maajoukkuetreenit, joissa Teslaa vähän videoitiin. Vähän edessähän se vielä on, mutta hahmottaa jo paljon paremmin paikkansa ja pysyy koko ajan samassa kohtaa. Nyt koitetaan saada sen paikka vielä vähän taaemmas ja alan olla tyytyväinen.

Tässä naputellessani tajusin senkin että Teslan kaukokäskyt sen sijaan eivät ole menneet eteenpäin. Koska ne ovat ongelmalliset, ne vaatisivat aivotyötä. Ennemmin kävelen ympäriinsä seuruuta hinkaten kuin jumppaan pikkutarkkoja kaukokäskyjä olkkarissa. No, nyt muistutuksena itselleni, aletaanpas tehdä niitäkin.

Kerronta on nyt hyppivää eikä johda mihinkään. No, seuraavana aion joka tapauksessa alkaa lisätä enemmän häiriötä esimerkiksi ihan kaikkeen. Paikallaoloon oli tarkoitus viime treeneissä, mutta tajusin ettei olla tehty mitään häiriötreenejä pitkään aikaan, ja häiriöt pelkässä perusasennossa osoittautuivat haastaviksi. Nämä on kanssa sellainen asia jota pitäisi muistaa ylläpitää, ja minä yleensä en muista.

Avoimessa uusina tulevia liikkeitä, ruutua ja kiertoa, ollaan tehty paljon. Välillä tuntuu että Tesla alkaa ymmärtää homman nimen, mutta eilen sitten taas ei. En ole aivan varma onko kyseessä pelkästään se että asia on niin uusi, vai onko Tessu oikeasti niitä koiria joiden mielestä liike on aivan eri kun sen siirtää eri paikkaan. En jaksa uskoa, koska se on aiemmin ollut niin hyvä yleistämään. Aika varmaankin näyttää.

Mitähän muita liikkeitä meillä avoimessa sitten on. Luoksetulo, sen loppua ollaan hinkattu ja se alkaa vähitellen näyttää paremmalta. Toistoja, toistoja, toistoja siihen kuitenkin vielä tarvitaan. Samaten noutoon, vahingossa Tesla karkasi eilen hakemaan maassa lojuneen ohjatunkapulan ja palautti sen kyllä suoraan ja oikein, mutta puri sitä luovutuksessa. Noudoissa se ei pure, kuten ei myöskään erikseen kapulanpitoa tehdessä, mutta liikkeen kokoamiseen näyttää olevan vielä matkaa.

Jäävät liikkeet ovat jääneet tarpeettoman vähälle, koska tahdon tehdä kaikki nopeiksi ja supermahtaviksi. Tämä tarkoittaa maahanmenon kokoamiseen alusta asti uusiksi, kuten myös istumisen. Seisomisen aion opettaa peruuttamisen kautta jotta saan sen nopean ja tehokkaan näköiseksi, mutta se tarkoittaa sitä että nyt opetellaan vasta peruuttamista.

Uskon kyllä että kaikki saadaan kasaan toukokuuhun mennessä, mutta onhan tämä silti. Yritän opetella rauhallisempaa asennetta kisan suhteen, mutta olenhan minä aivan paniikissa. Pyhä tarkoitukseni oli vain nauttia MM-kisahuumasta, mutta se on minun päänupilla helpommin sanottu kuin tehty.

MM-kisamatkaa ajatellen päätin alkaa panostaa myös arkikäytöksiin. Tesla on kiltti kotikoira jolta sujuu perusjutut hihnakävelystä yksinoloon ongelmitta, mutta päätin siitä huolimatta alkaa vähän kerrata näitä. Tänään pääsin kaverin koirakouluun istumaan nurkassa kurssien ajan, koska päätin opettaa Teslan rauhoittumaan treenihalliin. Hassulla tavalla olen treenannut sitä niin että se on odotellut autossa, ja vasta viime aikoina alkanut ottaa sitä mukaan halliin odottelemaan kehän laidalle. Se odottaa kyllä hiljaa, mutta istuu tai seisoo ja tähyilee koko ajan kentälle. Nyt haluan sen lepäävän odotusajat, joten se lienee tarpeen opettaa. Aika pitkälle päästiin jo yhdessä treenikerrassa, sitkeästi vain odotin että Tesla laittoi itse makuulle vaikka koiria treenataan ympärillä ja minulla on treenikamppeet päällä, ja lisäsin siihen sitten käskyt rauhoittumiseen ja levosta treeniin lähtemiseen. Pitkälle me päästiin yhdessä kahden tunnin treenikerrassa, mutta varmaan pitää kertailla vielä jonkin verran.

Myös ajattelin ottaa taas tavaksi käydä Teslan kanssa lounaalla paikallisessa koirille sallitussa lounaskahvilassa, niin saadaan ihan vaan toistoja näihin. Olen sillä lailla tyypillinen koiraharrastaja että kuljen vain kodin, metsän ja treenikentän väliä, ja sivistynyttä käytöstä vaativat paikat jäävät helposti välistä. Teslan ollessa pentu käytiin kaupungilla paljonkin, mutta se loppui heti kun mörköilytkin, enkä kokenut enää kaupunkikäyntejä tarpeellisiksi.

Ensi yönä on ilmoittautuminen kokeeseen johon olin ajatellut Possun ja Stefan vieväni. Mielenkiintoista harkita pistänkö ilmoa sisään, kun kumpaakaan en ole koetreenin jälkeen juurikaan treenannut.

The Holy: Land Before Time

Yhteenvetoa eilisistä koetreeneistä.

Oma treeniryhmäni järjesti nämä, joten saavuin paikalle suoraan töistä - jäi siis välistä tavanomainen koirien lenkki ennen treenejä. Teslassa tämä näkyi, se haukkui autossa ja vinkui halliin tullessa. Itsellä oli ollut aamusta asti huono päivä ja vitutti jo hallille ajaessa, mikä ei varmasti koiran mielenlaatua ainakaan parantanut.

Ensin tehtiin onneksi yksilöliikkeet niin saatiin vähän savuja ulos. Tesla teki tiukassa hallinnassa kehääntulon, pari liikkeen aloitusta ja luoksetulon. Liikkeiden alut menivät hyvin, Tesla pysyi hyvin kuulolla ja perusasennossa myös kiittäessä, mutta luoksetulossa lähti hillintä rakoilemaan. Ensin karkasi liikkurin käskyllä. Palautin, ja sen jälkeen se törmäsi. Kuitenkin saatiin itsemme hillittyä siirtymään kapulanpitoon. Sekin oli kamala, mikä on ihan naurettavaa koska treeneissä se on sujunut täydellisesti, onnistumisprosentti on ollut tammikuun jälkeen sata. Nyt kuitenkin piti väljästi, ja onneksi jaksoin nillittää ja ottaa uudelleen, jolloin pitikin taas kunnolla. Sitten otettiin vielä yksi liikkeen väli ja estehyppy, joka meni muistaakseni ihan ok. Kehästäkin päästiin pois, hitaasti, vaikka koira vähän jo yritti keulia. Ihan suunnattoman hyvin se pysyi hallinnassa alkuasetelmaan nähden, mutta tuntuu silti hullulta että ollaan ehditty käydä jo kokeissa.. Olen purkanut kaiken niin pieniin osiin että tuntuu kuluvan vielä iäisyys saada ne takaisin kasaan. Onneksi ollaan menossa vain sinne MM-kisoihin.

Paikallamakuu sujui semihyvin. Hihnan irrottamisessa Tesla tanssahteli kierroksen ympärilläni kuten aina - siis miten voi olla hankalaa irrottaa hihna. Luulisi että se on helppoa treenatakin, mutta näköjään en treenaa sitä koskaan. Enkä tosiaan treenaakaan, irtihän se mulla aina on, jolloin hihnan irrottaminen yhdistyy vaan koetilanteessa kehään menoon. Käskytykset meni hyvin, maahanmeno oli epäpuhdas ja olisin nillittänyt siitä treenitilanteessa mutta annoin nyt olla. Olen alkanut vaatia täydelliset etu- tai takajalkavaihdot aina joka tilanteessa sen mukaan kumpaa käskyä käytän. Ilmankos on hankalaa. Paikallaolossa nenä kävi maassa pari kertaa, mutta nosti sen kun yskäisin. Sivullenousu oli hyvä, ja malttoi odottaa koko loppurivin käskytykset nätisti.

Possukoiro teki seuruuta, ruudun, tunnarin ja kaukokäskyt. Seuruu oli kohtuullisen hirveää, näköjään Possukin olisi tarvinnut treenejä edeltävän lenkin joka meille on tullut tavaksi. Koko ajan se oli lentoon lähdössä, vaikka pysyikin hyvin hallinnassa. Ruudussa pysäytin itse liian aikaisin, ja tunnari oli hieno kuten aina. Kaukokäskyissä tarkoitukseni oli palkata hyvistä vaihdoista palkattoman pätkän jälkeen, mutta eihän se sitten mennytkään putkeen. Possu kuunteli minua ja teki vaihdot oikein, mutta rumia, eteenpäin liikkuvia vaihtoja. Kävin palauttamassa sen paikalleen ja otettiin vielä pari vaihtoa, jotka olivat semihyviä joten palkkasin. Kaukokäskyt, siinä vasta pulma. Possun paikallaolossa ei tainnut olla mitään ongelmaa, haisteli takaakierrossa kuten yleensäkin.

Stefakin pääsi tekemään. Se aloitti EVL:n paikallaoloilla, joissa se oikein loisti. Se istui niin ryhdikkäästi ettei ole koskaan istunut, ja mietin eikö se oikein enää näe minua vai mikä sen niin valppaaksi saa. Maahanmeno oli hieno, ja luoksetulo oli ihan superhieno. Kutsuin suoraan sivulle, ja Stefa tuli täysiä ja suoraan. Malttoi jopa odottaa liikkeen loppuun, ja vasta liikkurin kiitoksella räjähti hyppimään minua vasten. Eri tehokas suoritus, olisin antanut kympit.

Liikkeinä Stefa teki Zetan, ruudun, kiertonoudon ja tunnarin. Z oli ihan hirveä, se oli niin hirveä ettei tosikaan! Vaihdot Stefa teki väärin, kääntyi perääni takaakierroissa ja ahdistui korjauksista. Ei lainkaan nyky-Stefan tapaista. Mutta ei ole myöskään virheiden teko zetassa, toki emme ole sitä pitkään aikaan treenanneetkaan kun se sen niin hyvin osaa. Ruudussa eteenlähetys oli mahtava, ruutuunmenossa pysäytin tämänkin koiran liian ajoissa, ja sivulletulossa Stefa kirmasi ohitseni ja jäi sitten kärsivin ilmein odottamaan liian hitaasti kävelevää ohjaajaansa. Kiertonouto oli myös hieno, Stefa lähti ekalla käskyllä kiertämään, pysähtyi istumaan, toki ylimääräisellä käsiavulla, otti oikean kapulan, hyppäsi hienosti, luovutti kapulan vinossa. Siirtyi sivulle vähän vajaasti. Kokonaisuutena kuitenkin aivan riittävän hyvä, parempaa suoritusta en voi siltä odottaakaan kun en ole opettanutkaan. Tunnaria helpotin makupaloilla kapuloiden seassa, koska se on sitkeästi vaikein liike meille. Oli siltikin, Stefa kyllä haisteli, mutta ei riittävästi, ja toi ensin viereiset kapulat tunnarin kummaltakin puolelta. Tämä vaatii kovasti treeniä.

Mulla oli hyvin mahtipontinen treenisuunnitelma mennä runsaan kuukauden päästä Teslalla (toivottavasti) viimeinen ALO-koe, Stefalla EVL-koe ja Possulla jopa kaksi VOI-koetta, mutta on se niinkin että yhdenkin koiran onnistunut koesuoritus vaatii niin paljon keskittymistä, suunnittelua ja omistautumista että kannattaisi ehkä unohtaa heti haaveet kaikista kolmesta. En vain malttaisi luopua yhdestäkään ajatuksesta. No, saanpahan pohtia jälleen elämäni prioriteettejä ja ajankäyttöä sekä treenien suunnittelua.

Toni Wirtanen: Eden

Välillä me treenaamme, välillä emme treenaa. Mutta viime aikoina pelkästään tokoa.

Meillä oli tammikuun alussa Teslan pentueen treenipäivä Tampereella, kouluttajana Maija Eerikäinen. Pidin tästä kouluttajasta kovasti, hän esitti asiat selkeästi ja yksinkertaisesti, ja muistutti ihan niistä perusasioista, jotka naurettavaa kyllä tuppaavat aina unohtumaan. Teslan kanssa tehtiin seuruuta ja perusasentoon tuloa. Saatiin nämä toimimaan kouluttajan kanssa kyllä, mutta näin kuukautta myöhemmin tuntuu ettei homma oikein etene enää. Eilisissä treeneissä käytin Teslalla ihan ohjuria estämässä edistämistä. Se oli nyt toistaiseksi ihan toimiva, Tessu on niin kiltti että se väistää estettä eikä yritäkään edistää, ja pääsen palkkaamaan sitä usein oikeasta paikasta. En sitten kyllä tiedä miten tuollaiset koskaan häivytetään?

Toisella kierroksella kouluttaja korjasi meidän noudon. Tuosta vain. Minä olen laskenut ja laskenut virettä jotta pureminen lakkaisi, mutta ratkaisu löytyikin ihan toisesta suuntaa. Tessu nappasi heti kapulaan ja piti nätisti ja tiiviisti kapulasta kiinni - en yhtään käsitä miten. Ilmeisesti aiheuttajana aiempi lelupalkkaus joka oli nostanut koiran oikeaan tilaan. Tästä pääsin sitten palkkaamaan, ja saatiin paljon onnistumisia. Taikatemppu pitäisi tässä liikkeessä olla se, että en tartu kapulaan vaan Tesla saa pudottaa sen kun palkkaan sen lelulla. Jostain syystä se toimii, vaikka ymmärrykseni ei riitäkään kertomaan miten ja miksi.

Tessun veljien treeneistä napattiin vinkkejä myös luoksetulon loppuasentoon, jossa koira suunnattiin oikein käyttämällä tuoleja apuna koiran suoristamiseen - jälleen apu jonka häivytys minua hermostuttaa. Koitan ajatella niin, että kun saan pohjalle paljon onnistuneita toistoja, häviävät avutkin sitten kuin itsestään. Itse asiassa tätä tapaa käytinkin vain pari treenikertaa ja sen jälkeen siirryin pelkkään käsiapuun, ja Tesla tekee nyt poikkeuksetta suoria asentoja. Käsiapua en ole vielä saanut häivytettyä, Tesla jää väljäksi ilman sitä.

Mitä muita tokon avoimen luokan liikkeitä meillä on jäljellä? Ruutua siirryttiin tekemään alustalla, jälleen helpotin niin paljon taaksepäin että saadaan onnistumisia. Kierto onnistuu jostain syystä aina lopputreenistä erittäin hyvin, mutta alkutreenistä Tesla on kuin ei olisi kiertokartiota ikinä nähnytkään.

Kaukokäskyissä minua on alkanut suunnattomasti ärsyttää Teslan etujalkojen nostelu. Paikallaan se pysyy, mutta teputtavat jalat saavat sen näyttämään epätarkalta. En osaa mitenkään kertoa siltä mitä siltä haluan, ja se raastaa hermojani. Tesla on niin kullanmuru että tekisi mitä vain siltä pyydän, jos vain saisin sen ymmärtämään. Ja tätä en osaa sille kertoa. Alustalla olemme lähteneet harjoittelemaan, ja alustaa koitin nytkin, mutta se ei tunnu juuri helpottavan. Pitänee etsiä apua osaavammilta.

Possu on tehnyt kuurina lähes pelkkiä kaukokäskyjä. Eivät ne oikein onnistu treeneissäkään. Turhauttaa junnata yhtä ainoaa liikettä.

Stefalla taktiikkani on kuitenkin tismalleen sama; sen treeniliike vain on tunnari. Viime treeneissä sain sen jo osaamaan, vaikka joulun treenitauon jälkeen se oli unohtanut koko tunnistusnoudon.

Treenattiin me tässä tammikuun aikana yksi ilmaisutreenikin, mutta en ole osannut sen asian kanssa juurikaan edetä. Pitäisi säätää aivoni hakutaajuudelle jos toivoisin kokeisiin siinä lajissa kesällä pääseväni.

Stefa on ollut nyt vähän kipeä. Se oli pissannut sisälle eilen yksinollessaan, ja tänään se on juonut ja pissannut paljon. Käytin sen eläinlääkärissä tänään, mutta pissatulehdukseen kokeet eivät viitanneet. Hermostuttaa. Stefan täytyy olla ikuinen koira.