Särkyneenpyörän Stefa & My Trusted Friend Kane's Wicky & Mieletön Moottori

Särkyneenpyörän Stefa & My Trusted Friend Kane's Wicky & Mieletön Moottori

keskiviikko 27. helmikuuta 2019

Paperi T, Chisu: Paniikki

Kiukkuinen treenipäivitys!

Tiedättekö kun joskus treeneissä alkaa hermo kiristää? Sillä lailla että alkaa hinkata ja vaatia koiralta jotain turhanpäiväistä, on vähän epäreilu ja tietää jo itsekin että on vähän epäreilu ja silti vaan käyttäytyy irrationaalisesti.

No, mulla oli tänään sellainen treeni. Sellainen mieltäylentävä treeni, että purin sitä jälkeenpäin autossa istuen kavereille turhautuneella ja vihaisella ääniviestillä, joista ensimmäisen vielä poistin kun hävetti niin itseäkin oma purkaukseni.

No. Niin. Aloitetaanpa alusta.

Koirilla oli eilen huoltopäivä. Stefa on ollut hyvin jumissa ja sai loppuviikon lepoa ja rauhallista lenkkeilyä. Possu ja Tesla olivat ihan okei, vaikka viimeisestä huoltokäynnistä oli muistiinpanojen mukaan kulunut lähes vuosi. Ne pääsivät joka tapauksessa tänään treeneihin, kun pettynyt Stefa jäi kotiin murjottamaan. En halunnut ottaa sitä edes kylmään autoon ettei sen selkä paukahda taas jumiin.

Treenailin ensin Possulla kaukoja, seuruuta ja jäävien takaakiertoja. Meidän lähihalliin on tullut peili, ja järkytyin kovin nähdessäni Possun seuruuta peilistä, sehän poikittaa ja tanssii ihan hirveästi! Parilla toistolla sain sitä korjaamaan ja pääsin palkkaamaan. Kaukoista löytyy video koirille tekemältäni julkiselta FB-sivulta. Onhan niissä vielä paljon työtä, mutta ovat ne edenneetkin.

Tesla teki ERITTÄIN hyvää seuruuta, sen paikka oli varsin hyvä, se on suorassa ja kauniisti eikä lainkaan niin edessä kuin kuvittelin. Peili auttaa näihin treeneihin kyllä kovasti. Tehtiin myös kiertoa ja noutoa sekä luoksetulon loppua, onnistuneita toistoja.

Toisella kierroksella Possu sai tehdä eteenmenoja, ruutuun menoja, sekä yhdistettyinä niitä. Sekä vähän lisää kaukokäskyjä. Nämä ok.

Ja sitten. Teslan toinen kierros. Se oli odottanut nätisti vuoroaan Possun ekan kierroksen ajan, makuulla ja jopa aika levollisen näköisenä toinen tassu rinnan alle vedettynä. Possun toisella kierroksella kun tehtiin ruutua Tesla sen sijaan riehui hihnassaan ja haukkui kiihtyneenä. Possukin vähän paineistui, en tiedä alkoiko itselläni keittää jo siinä vaiheessa, vai tiedostaako Possu yhteyden Teslan haukkumisen ja minun kiukkuisuuteni välille ja alkoi paineistua jo etukäteen? No, sen kierros päästiin kuitenkin onneksi kunnialla loppuun.

Irrotin hyppivän ja melskaavan Teslan hihnasta ja aloin tehdä ruutuunlähetyksiä alustalle. Tesla ei huuda kun se treenaa. Pikkupentuna se saattoi innostuessaan treeneissä haukkua, mutta ei enää. Minun koirat EI hauku kesken treenin. Ei vaan hauku.

No, nytpä haukkui. Ja minä jostain syystä en edes kieltänyt sitä, kun ajattelin että kyllähän se lopettaa kun alkaa keskittyä. Vaan eipä lopettanut, haukkui vaan. Haukkui kunnes kesken sen ruutuun juoksun minulla napsahti ja karjaisin että "HEI. ET VOI HAUKKUA KUN TREENATAAN." Tähän voisin itsekin luetella ties kuinka monta virhettä jotka ovat tapahtuneet jo ennen tätä. Jotka olisin ehkä huomannut jos olisin pysähtynyt ajattelemaan, ja esimerkiksi vienyt kiihtyneen Teslan autoon odottamaan enkä antanut sen räksyttää hallissa. Ihan oikeasti, eihän se ikinä hauku odotellessaan - miksi se yhtäkkiä tänään oli okei mulle?

No, Tessu järkyttyi. Eikä ihan ymmärtänyt mistä on kyse. Jälkeenpäin ajatellen, tämä ei oikeasti alkanut tänään, siltä on joitain haukahduksia alkanut tulla jo aiemmin kierrossa ja ruudussa. Enkä ole puuttunut niihin, joten eihän Tesla tietenkään tiedä ettei se ole sopivaa. Se ei sitten ihan osannut lähteä ruutuun, ja minun piti helpottaa ja hetsata ja innostaa sitä lähtemään.

Ja sitten se lähti ja haukahti.

Ja sitten minä huusin että "EI MITÄ HELVETTIÄ ET VOI HAUKKUA!", nappasin koiran kiinni, talutin sen pihalle ja suljin oven.

Sillai, viskasin koiran ulos hallista. Järkevää. Tilanne oli hyvin hämmentynyt belgialainen vapaana hallin ulko-oven edessä, kiehuva ja ärsyyntynyt ohjaaja oven sisäpuolella ja silmät lautasina tuijottava Possu narun päässä hallin nurkassa.

Otin Teslan sisälle, vein Possun autoon. Yritin rauhoittua.. Ja sitten jatkoin loogisesti lähettämällä Teslaa ruutuun.

Ja Tesla jatkoi loogisesti haukahtamalla lähtiessään.

Minä käskin koiran maahan, keräsin kamat ja pakkasin kaiken autoon ja lähdin menemään.

Toden sanoakseni, olen tehnyt kyllä paljon enemmän toistoja ja hinkkauksia tuossa. Typerästi, koska Teslan haukkuminen on aina ollut merkki siitä ettei se ole varma mitä siltä halutaan. Joten, mitä enemmän toistan ja mitä epäloogisempi olen, sitä enemmän saan koirasta ääntä ulos, ja sitä enemmän turhaudun itse. Olen hyvilläni että tajusin ylipäätään lopettaa treenin.

Jännittävää nähdä seuraavassa treenissä, miten tämä on vaikuttanut. Tai, enhän minä sen vaikutusta nää, koska ensi kerralla en lähde edes lähettämään Teslaa ruutuun. Ensi treeni koostukoon pelkästä ruudussa seisoskelusta, tämä täytyy selvästi takaperinketjuttaa.

Että niin. En edes oleta vaan tiedän että kaikki me ollaan joskus idiootteja ja liian lyhytpinnaisia mitä tulee koirankoulutukseen. Mutta levitin nyt omat virheeni tähän näkyville jotta niitä saa halutessaan kauhistella. Olin hyvin kiukkuinen ja häpeissäni suurimman osan illasta. Seurauksena avomiehenikin paineistui ja alkoi heitellä minua hädissään suklaalevyillä. Hyvin harvoin olen näin vihainen, väittäisin etten lähes koskaan.

No, ei siinä. Uhkasin heittää myös kaverini ulos hallista kun sain ystävällismielisiä neuvoja, mutta rahoituin lopulta ja käytiin läpi mitä seuraavassa treenissä tulee tehdä ettei virhe toistu. Etenkin siitä olen ylpeä etten käskenyt neuvojienkin painua helvettiin, vaikka kyllä uhkasin sen olevan vaarana.

No, koska olen eri järkevä, päätin tehdä Tessulla vielä iltasella kaukokäskyjä, koska ne tarvitsevat päivittäistä olkkarihinkkaamista. Laskin itseni tasolle zen, luonnostelin treenin mielessä just eikä melkein, ja saatiin onneksi rauhallinen ja erittäin onnistunut treenihetki. En siis ilmeisesti ole menetetty koiraihmisenä, ja rakas Teslakin on onneksi anteeksiantavaa sorttia. Minä teen kyllä koiranomistajana niin mittavasti virheitä, ettei minulle anteeksiantamaton koira sopisikaan.

2 kommenttia:

Minttu kirjoitti...

Tervetuloa belggarinomistajan elämään :D

Takku kirjoitti...

Äläs nyt, olen välillä ollut epäreilu idiootti bordercollieillekin xD