The Holy: Land Before Time

Yhteenvetoa eilisistä koetreeneistä.

Oma treeniryhmäni järjesti nämä, joten saavuin paikalle suoraan töistä - jäi siis välistä tavanomainen koirien lenkki ennen treenejä. Teslassa tämä näkyi, se haukkui autossa ja vinkui halliin tullessa. Itsellä oli ollut aamusta asti huono päivä ja vitutti jo hallille ajaessa, mikä ei varmasti koiran mielenlaatua ainakaan parantanut.

Ensin tehtiin onneksi yksilöliikkeet niin saatiin vähän savuja ulos. Tesla teki tiukassa hallinnassa kehääntulon, pari liikkeen aloitusta ja luoksetulon. Liikkeiden alut menivät hyvin, Tesla pysyi hyvin kuulolla ja perusasennossa myös kiittäessä, mutta luoksetulossa lähti hillintä rakoilemaan. Ensin karkasi liikkurin käskyllä. Palautin, ja sen jälkeen se törmäsi. Kuitenkin saatiin itsemme hillittyä siirtymään kapulanpitoon. Sekin oli kamala, mikä on ihan naurettavaa koska treeneissä se on sujunut täydellisesti, onnistumisprosentti on ollut tammikuun jälkeen sata. Nyt kuitenkin piti väljästi, ja onneksi jaksoin nillittää ja ottaa uudelleen, jolloin pitikin taas kunnolla. Sitten otettiin vielä yksi liikkeen väli ja estehyppy, joka meni muistaakseni ihan ok. Kehästäkin päästiin pois, hitaasti, vaikka koira vähän jo yritti keulia. Ihan suunnattoman hyvin se pysyi hallinnassa alkuasetelmaan nähden, mutta tuntuu silti hullulta että ollaan ehditty käydä jo kokeissa.. Olen purkanut kaiken niin pieniin osiin että tuntuu kuluvan vielä iäisyys saada ne takaisin kasaan. Onneksi ollaan menossa vain sinne MM-kisoihin.

Paikallamakuu sujui semihyvin. Hihnan irrottamisessa Tesla tanssahteli kierroksen ympärilläni kuten aina - siis miten voi olla hankalaa irrottaa hihna. Luulisi että se on helppoa treenatakin, mutta näköjään en treenaa sitä koskaan. Enkä tosiaan treenaakaan, irtihän se mulla aina on, jolloin hihnan irrottaminen yhdistyy vaan koetilanteessa kehään menoon. Käskytykset meni hyvin, maahanmeno oli epäpuhdas ja olisin nillittänyt siitä treenitilanteessa mutta annoin nyt olla. Olen alkanut vaatia täydelliset etu- tai takajalkavaihdot aina joka tilanteessa sen mukaan kumpaa käskyä käytän. Ilmankos on hankalaa. Paikallaolossa nenä kävi maassa pari kertaa, mutta nosti sen kun yskäisin. Sivullenousu oli hyvä, ja malttoi odottaa koko loppurivin käskytykset nätisti.

Possukoiro teki seuruuta, ruudun, tunnarin ja kaukokäskyt. Seuruu oli kohtuullisen hirveää, näköjään Possukin olisi tarvinnut treenejä edeltävän lenkin joka meille on tullut tavaksi. Koko ajan se oli lentoon lähdössä, vaikka pysyikin hyvin hallinnassa. Ruudussa pysäytin itse liian aikaisin, ja tunnari oli hieno kuten aina. Kaukokäskyissä tarkoitukseni oli palkata hyvistä vaihdoista palkattoman pätkän jälkeen, mutta eihän se sitten mennytkään putkeen. Possu kuunteli minua ja teki vaihdot oikein, mutta rumia, eteenpäin liikkuvia vaihtoja. Kävin palauttamassa sen paikalleen ja otettiin vielä pari vaihtoa, jotka olivat semihyviä joten palkkasin. Kaukokäskyt, siinä vasta pulma. Possun paikallaolossa ei tainnut olla mitään ongelmaa, haisteli takaakierrossa kuten yleensäkin.

Stefakin pääsi tekemään. Se aloitti EVL:n paikallaoloilla, joissa se oikein loisti. Se istui niin ryhdikkäästi ettei ole koskaan istunut, ja mietin eikö se oikein enää näe minua vai mikä sen niin valppaaksi saa. Maahanmeno oli hieno, ja luoksetulo oli ihan superhieno. Kutsuin suoraan sivulle, ja Stefa tuli täysiä ja suoraan. Malttoi jopa odottaa liikkeen loppuun, ja vasta liikkurin kiitoksella räjähti hyppimään minua vasten. Eri tehokas suoritus, olisin antanut kympit.

Liikkeinä Stefa teki Zetan, ruudun, kiertonoudon ja tunnarin. Z oli ihan hirveä, se oli niin hirveä ettei tosikaan! Vaihdot Stefa teki väärin, kääntyi perääni takaakierroissa ja ahdistui korjauksista. Ei lainkaan nyky-Stefan tapaista. Mutta ei ole myöskään virheiden teko zetassa, toki emme ole sitä pitkään aikaan treenanneetkaan kun se sen niin hyvin osaa. Ruudussa eteenlähetys oli mahtava, ruutuunmenossa pysäytin tämänkin koiran liian ajoissa, ja sivulletulossa Stefa kirmasi ohitseni ja jäi sitten kärsivin ilmein odottamaan liian hitaasti kävelevää ohjaajaansa. Kiertonouto oli myös hieno, Stefa lähti ekalla käskyllä kiertämään, pysähtyi istumaan, toki ylimääräisellä käsiavulla, otti oikean kapulan, hyppäsi hienosti, luovutti kapulan vinossa. Siirtyi sivulle vähän vajaasti. Kokonaisuutena kuitenkin aivan riittävän hyvä, parempaa suoritusta en voi siltä odottaakaan kun en ole opettanutkaan. Tunnaria helpotin makupaloilla kapuloiden seassa, koska se on sitkeästi vaikein liike meille. Oli siltikin, Stefa kyllä haisteli, mutta ei riittävästi, ja toi ensin viereiset kapulat tunnarin kummaltakin puolelta. Tämä vaatii kovasti treeniä.

Mulla oli hyvin mahtipontinen treenisuunnitelma mennä runsaan kuukauden päästä Teslalla (toivottavasti) viimeinen ALO-koe, Stefalla EVL-koe ja Possulla jopa kaksi VOI-koetta, mutta on se niinkin että yhdenkin koiran onnistunut koesuoritus vaatii niin paljon keskittymistä, suunnittelua ja omistautumista että kannattaisi ehkä unohtaa heti haaveet kaikista kolmesta. En vain malttaisi luopua yhdestäkään ajatuksesta. No, saanpahan pohtia jälleen elämäni prioriteettejä ja ajankäyttöä sekä treenien suunnittelua.