Särkyneenpyörän Stefa & My Trusted Friend Kane's Wicky & Mieletön Moottori

Särkyneenpyörän Stefa & My Trusted Friend Kane's Wicky & Mieletön Moottori

perjantai 25. lokakuuta 2013

Radiohead: Inside My Head

Agilitypohdintaa, tokoihmisen kulttuurishokki.

On ihan hurjan vaikeaa ohjata koiraa oikealla puolella. Koirallekin se on vaikeaa, se hakee koko ajan mun vasemmalle puolelle. Käytännössä saan sen oikealle puolelle vain sillä että käsken sen perusasentoon istumaan ja kierrän toiselle puolelle. TAI se pitää imuttaa makupalalla oikealle puolelle, jolloin se on mun kädessäni kiinni eikä nää esteitä.

Ohjaaminen vasta vaikeaa onkin. Mun aivoihini ei vaan iskostu että koiranpuoleinen käsi ja koiranpuoleinen jalka. Ja koiranpuoleinen poski. Ja todennäköisesti myös koiranpuoleinen pakara, mutta mun mieleni ei pysty käsittelemään niin paljon asioita kerralla. Yritän aina huitoa päinvastaisella kädellä, niin että olen koiraan päin kääntyneenä, ja jos tehtäisiin rataharjoituksia ilmeisesti juoksisin takaperin. Hyvä minä. Tarvittaessa käytän myös vastakkaista kättä ja jalkaa, ja olen välillä kompastua itseeni. Koita siinä sitten ohjata koiraa oikeaan suuntaan, kun olet itsekin ihan hukassa mikä jalka osoittaa mihinkin.

Ja sitten se kun pitäisi pystyä puhumaan ja osoittamaan samaan aikaan. Eilen harjoittelu meni siihen, että seisoin koiran vieressä asennossa ja sanoin sille "KEPIT!" jääden itse seisomana ja koiran juostessa keppien ohi kohti palkkaansa. Mun ei kestä pääni että mun täytyy liikkua käskyä antaessa, saati sitten osoittaa koiralle keppien alkua ja ohjata sitä sinne oikeasta kulmasta.

Ne käsimerkit on muutenkin vaikeita. Koska kyllähän mä käsimerkin osaan antaa, pk-tottiksen eteenmenossakin pystyn kävellessäni huitaisemaan oikein tyylikkään eteenmenokäskyn. Mutta kun sillä kädellä ei saisi huitoa, vaan se pitäisi pitää paikallaan? Siis, käden pitäisi liikkua alaspäin kuin keilatessa, eikä roiskaista koiraa esteelle vaan sen pitäisi itse jatkaa matkaa kun mun käteni pysähtyy. Sama ongelma on liikkeellelähdöissä, loogista olisi jos pitäisin kättä ilmassa ja heilauttaisin koiralle lähtömerkin, mutta mun pitää yrittää pitää käteni paikallaan ja vapauttaa koira esteille vasta käskyllä. Naama sulaa!

Stefa kyllä huiskii esteitä menemään ihan hienosti. Ainakin silloin kun mä en ohjaa! Putkeen se humahtaa omia aikojaan varsin mallikkaasti, mutta kun mä alan ohjata sitä se menee aina ohi. Koska en pysty katsomaan sitä estettä kun ohjaan, vaan katson Stefaa että se tekee varmasti mitä käsken. Ja eihän se sit sinne putkeen mee kun mun on koko kropan asento osoittamassa vasemmalta ohi.

Agility vaikuttaa hyvin masentavalta lajilta. Stefa toimi kurssinvetäjän käsissä oikein mainiosti, mutta mä en vaan saa hommaa haltuuni. Voiko agilityä harjoitella ilman koiraa?

3 kommenttia:

Jani H kirjoitti...

Ei se ole helppoa ei. :) Mutta ei se mitään henkimaailman hommiakaan ole kun vähän pääsee sisälle. Ilman koiraa voi ja kannattaa treenata, kuten myös ilman käskyjä tai kädet taskussa. Näitä kaikkea minä olen kokeillut. Kun sulkee yhden osan pois, keskittyy paljon paremmin jäljelle jääviin. Hiljaa ohjauksessa keskittyy ohjaamiseen eikä käskyttämiseen. Ilman koiraa, valmentajan silmän alla saa toistoja itselle ilman koiran häiriköintiä, kädet taskussa joutuu keskittymään kroppaansa. Ronille ainakin kaikki muu on tärkeämpää kuin kädet. Kädet voisi sitoa vyötärölle niin en saisi häirittyä koiraa niillä. Aloituksessa kannatan sitä että koiran ottaa jalkojen väliin. Liike on kokonaan irtaallaan tokosta ja paikan saa niin kerralla kohdilleen. Muutenkaan ei aksa kentällä käytetä mitään tokoon liittyvää. Mutta suosittelen lajin jatkamista ihan lihaskunnon ja vähän toisenlaisen liikunnan vuoksi.

Noora kirjoitti...

Teillä on Suomen paras agikoutsi siellä, terveisin katkera :D

Mutta ehdottomasti ajan kanssa ja mieli avoinna, tsemppiä teidän treeneihin! :)

Takku kirjoitti...

Mä en oo Niinan kanssa edes ikinä treenannut, mutta koitan sniikata sen koulutukeseen kun se pitää seuraavan ohjaustekniikkakurssin :D Ja Jani, kiitti vinkeistä, taidan mennä radalle huitomaan ilman koiraa. Nimenomaan huitomaan.