Särkyneenpyörän Stefa & My Trusted Friend Kane's Wicky & Mieletön Moottori

Särkyneenpyörän Stefa & My Trusted Friend Kane's Wicky & Mieletön Moottori

maanantai 28. heinäkuuta 2008

Hukkakauraa..

Olin viikonlopun poissa kotoa ja pentu sekosi ilosta kun tulin kotiin:) Nuoli naamaani varmaan vartin..

Ollaan nyt sitten reenailtu vain kontaktia pellolla, hukkakauran poiminnan yhteydessä. Koira nauttii, kun saa hyppiä korkeassa viljassa. Menee välillä näkymättömiin, mutta pysyy silti mukana. Välillä menen kyykkyyn että saa vähän etsintää. Ikävintä tässä on irrotella rikkakasvien siemenet koiran turkista peltoilun jälkeen:P

Enpä nyt muuta osaa/viitsi kirjoitella. Sitten kun tapahtuu tai muistan jatkan.

tiistai 22. heinäkuuta 2008

Temppuilua

Hyi pahaa minua, opetin koiralleni temppuja:S No, en pystynyt enää hillitsemään itseäni, kun se on niin upea ja oppivainen.. Ehkä kuitenkin alan kohta ottaa ihan alkeellista tottista. Vaikkei pitänyt..

Hampaat vaihtuvat parhaillaan. Joten pureskelu on mukavaa, silti tuntuu että se pureskelee yllättävän vähän, tai sitten pureskelu vaan kohdistuu luihin ja siankorviin. Myös vähän pässinpäisyyttä ilmenee jo, eli minun sanani ei enää olekkaan laki:S Aika traagista, en olekaan jumala. Aloin melkein itsekin jo uskoa siihen. No, ihan vakavissaan, ei se minua uhmaa. Joskus vaan on aivan korvaton, ja välillä unohtaa pihan rajat jotka oli jo niin hyvin oppinut:S Pitänee kertailla..

Tuo on joutunut jo aika raa'an lenkityksen kohteeksi, kun otettiin äidin kanssa vähän pidempi lenkki ja mentiin aika nopeaa vauhtia.. Väsymystä ei näyttänyt missään vaiheessa, mutta yön kyllä nukkui tosi hyvin.

Ja tosiaan, olen opettanut sille nyt omaksi ja sen iloksi gimme five ja kuole -temput, kun sen kanssa on niin mukava puuhailla aivotyötä..

tiistai 15. heinäkuuta 2008

Nettikatko

Meillä ei toimi netti. Joten en ole päässyt kirjoittamaan, nyt olen jonkun muun koneella..

Rippijuhlat oli lauantaina. Rood oli päivävieraiden kanssa upeasti, olin siitä hirmuisen ylpeä, mutta illalla toisen vieraslauman saapuessa se vaan sekosi.. Diagnoosini on liika stressi. Se juoksi pihalla eikä kuullut tai nähnyt yhtään mitään, jahtasi lintuja. Oli masentavaa. Olen nyt piilottanut kaikki talon pallot, koska, huraa, olen onnistunut tekemään tuosta jo pallohullun.. Voi minua.

Esine-etsintää ollaan jonkun verran taas menty, saatte siitä kuvia kunhan oma kone toimii. On tuo Rood niin suloinen.

Lähipäivinä aion perehtyä noiden stressitekijöiden poistoon. Pallot on jo piilotettu, ja muutenkin se saa noutaa vain esineruutuharjoituksissa(silloinkin kyse on nenätyöstä, ei heittelystä). Joskus tuon stressi ilmenee kaiveluna, mutta vain silloin kun sen on alunperin jokin muu aiheuttanut. Vielä yksi tekijä on linnut(linnunlaulu on tuon mielestä niin hirmuisen ihanaa, että sitä kohti on pakko juosta) joten lainasin kirjastosta laulavan lintukirjan, katsotaan kauanko pitää kasettia soittaa ennen kuin pentu kyllästyy.

Huimaa, kuinka pikkupennun voi saada noin sekaisin jo noin pienenä. Onneksi se ei ole heittänyt tuolla tavalla ylikierroksille kuin nyt rippijuhlissa, joten pelataan varman päälle ja rauhoitetaan stressaavat asiat.

Paljon muutakin ollaan totta kai koettu, mutten suoraan sanottuna muista enää lainkaan mitä. Hyi rikkinäinen netti!