Särkyneenpyörän Stefa & My Trusted Friend Kane's Wicky & Mieletön Moottori

Särkyneenpyörän Stefa & My Trusted Friend Kane's Wicky & Mieletön Moottori

tiistai 17. maaliskuuta 2009

Pink Floyd: Learning to fly

Eilisen agilitystä. Ensimmäisenä keinu, sekä iso että pieni, koiran mukaan kumpaa mentiin. Toisena ohjausharjoittelua, valssaamista. Kolmantena iso A, neljäntenä iso puomi. Itsekseen odotellessa sai mennä keppejä ja rengasta.

Ensin siis keinu, Roodhan oli lauantaina vähän arastellut ja hypännyt pari kertaa poiskin, joten mentiin ensin pari kertaa pieni keinu. Rood meni upeasti, aivan täydellinen suoritus, oli kiinni vain minusta. Jos minä olen varma ja rohkaisen koiraa riittävästi se kyllä menee hienosti. Siirryttiin siis isolle keinulle, mikä meni ilman mitään ongelmaa. Tämän jälkeen otin vähän keppejä ja rengasta, ei ongelmia renkaassa, kepeissä ainoa ongelma olen minä, joka en oikein osaa ohjata :D Mutta kyllä se siitä, meni hienosti. Toisena osana ohjausharjoitukset, hyppy, U:n muotoinen putki ja hyppy. Minä siis aluksi hyppyjen välissä, ja koiran ollessa putkessa vaihdoin sen toiselle kädelle koiraan päin kääntyneenä. Kuivaharjoittelin ensin pari kertaa ja sitten Roodin kanssa, meni ihan okei, paitsi että Rood kääntyi putkessa ja tuli takaisin samasta päästä kuin mistä oli sinne mennytkin:S Hetken aikaa tätä tapeltua sain itseni taas käyttäytymään oikein, eli makupalat pois käsistä, jotta koira ei seuraa niitä ja sen ollessa putkessa taputan käsiäni ja innostan äänekkäästi. Itse valssaus ei tuottanut suurempaa ongelmaa.

Aalla Rood olikin hihnassa, muuten taisi olla vähivaroin irti, pisteiden välilläkin. Ei mitään ongelmaa tässä, vaikka pikkuaata olikin yrittänyt kiertää, taitaa koira jo päästä kiipeilyn makuun:P Puomikin ongelmitta, tosin himmaili vähän vauhtia ylöspäin mennessä, taisi luulla että se on keinu :D Puomin jälkeen oli tauko ja vein Roodin pihalle vähän kävelemään, en ottanut mitään luoksetuloja tms, tietenkään, olihan hetki koiran rauhoittumiseen.

Toisella kierroksella keinu meni upeasti, tosin, Rood tahtoi mennä turhan lujaa ensimmäisellä kerralla kun ei tiennyt onko kyseessä keinu vai puomi. Sen jälkeen meni aivan ideaalisti, ei arastele enää. Toisella pisteellä mentiin ympyrää, minulla oli taas ongelmia koiran putkeensaamisessa, kun en tajunnut olla ilman makupaloja.. Olen niin järjen jättiläinen. Aa ja puomikin menivät ilman ongelmia. Kyllä meistä vielä agilitykoirakko tulee :D

Loppuun otin vielä paikallaolon ohjaajan kanssa. Tykkäsin enemmän viimekertaisista ohjeista, nyt ohjeita ei ollut.. Mutta hyvin tämäkin. Liikkeiden välillä olin ottanut Roodin kanssa myös yleistä matkalaukkuilua, nautin niin kovasti niistä harjoituksista. Pidin siis koiraa irti ja kävelin mutkia sun muita ja sen piti pysyä muutaman askeleen päässä, ei seuraamista vaan yleistä kontaktinpitoa. Olen vaihteeksi niin ylpeä, että tekstistäkin melkein saa jonkun kuvan. Kaikkeen kommentti vaan "upeaa, Rood on täydellinen".

lauantai 14. maaliskuuta 2009

Van Halen: Jump

Agilityä!
Maanantaina oli teoriakerta jossa selvitettiin mm. agilityn historiaa ja ohjaustekniikoita. Kaikki oli tuttua niitä tekniikoita lukuun ottamatta, ja ne jäivätkin aika hämäriksi, kun mainittiin vain ohimennen:P Kurssilla on äkkiä laskettuna 12 koirakkoa, joista yhdellä mukana kaksi koiraa. Ohjaajia oli aluksi neljä, tänään kaksi uutta. Kaikki vaikuttivat loistotyypeiltä, yhdellä on vuotias bordercollie.

Koirien kanssa on harjoiteltu nyt kolme kertaa, tiistaina, torstaina ja tänään. Koitan muistaa miten nämä on menneetxD Tiistaina mentiin hyppyä, putkea, keppejä ja puomia. Hyppy tietenkin matala, putki lyhennetty, keppejä vain neljä ja puomikin matala. Rood meni ihan semihyvin, vähän arkaili puomia, varsinkin kun tipahti siltä enkä minä tampio saanut koppia. Putkikin oli vähän kumma, mutta ensikerraksi ihan kivasti, mitä nyt ajat esteiden välillä olivat tuskaa, kun Rood kaivoi maata. Tämä jäi vähän kaivelemaan. Kepit hyvin kun ensin opin ohjaamaan Roodin niistä. Ja hyppy tietysti helppo kuin mikä.

Torstaina ohjelmassa puomi, a-este, "aktivointipiste", rengas, kepit sekä hyppy ja putki samassa pisteessä. Puomi ja a-este matalia ja rengaskin taisi olla jonkin sortin harjoitusrengas, en tiedä kun en agilitystä kovin paljoa tiedä. Keppejä kuusi. Puomia mentiin itseksemme, parin kerran jälkeen Rood lakkasi pelkäämästä, tosin tippui taas mutta sain kopin. Laitoin namin alustalle esteen loppuun, jotta saisin Roodin pysähtymään kontaktille, Rood kun painatti järkyttävää vauhtia alas.. Mutta tämä auttoi, nyt menee jo hienosti! A-esteellä samaa kikkaa, koska Rood suunnilleen tippui alastulolta. Ei oikein innostunut joka kerralla kiipeämään, mutta pienellä innostuksella meni täydellisesti. Aktivointipiste oli yhtä kuin tynnyri, jota kiertämään koiria opetettiin, jottei aika kävisi pitkäksi esteiden välillä. Tämä tietysti hyödyllistä ohjaamisen kannalta. Rengas oli iisi, Rood ei edes yrittänyt hypätä muualta kuin keskeltä, tehtiin niin että jätin sen istumaan ja kutsuin toiselta puolelta. Hienosti meni. Kepeillä mokailin itse aluksi koiraa enemmän, mutta lopulta nekin menivät jo mahtavasti. Roodista sai olla tosi ylpeä. Hyppy ja putki peräkkäin olivat myös semihelppoja, putkeenmenossa oli välistä ongelmia, kun Rood on niin kiinni kädessäni ja makupalassa. Ilman makupalaa ohjatessa meni hienosti. Kaivelukin oli vähentynyt paljon, jäi tosi hyvä mieli!

Tänään esteinä rengas, hyppy ja puomi sarjassa, sitten a-este ja kepit sarjassa, keinu, ja viimeisenä putki-hyppy-putki-hyppy -"nopeusrata". Rengas edelleen "harjoitusrengas"(tai siis, voihan se olla se oikeakin, en edelleenkään tiedä), puomi keinu ja a matalia, putket jo U:n muotoisilla mutkilla, keppejä varmaan kuusi. En laskenut kun keskityin ohjaamiseen:D Aloitettiin keinulta, mikä oli vähän hankalaa kun en oikein osaa hommaani.. Loppuun taas makupala odottamaan jotta Rood pysähtyisi kontaktille. Rood hyppäsi pari kertaa alas, mutta nostin takaisin, ja loppupuolella meni jo upeasti, kun itse vaan keskityin neuvomaan koiraa oikein. Olin mielettömän ylpeä Roodista, itseäni olisi keinu varmaan pelottanut enemmän jos olisin joutunut sille kiipeämään. Seuraavana putki-hyppy-putki-hyppy -rata. Rood oli irti ja olen niin suunnattoman onnellinen siitä, kuinka hyvin se piti kontaktia(tosin makupalaan aika vahvasti) eikä lähtenyt minnekkään. Ei tosin ollut mikään nopeusrata meille, keskityin palkkaamaan Roodin joka esteen jälkeen ja pitämään kontaktin. Putken kanssa oli vähän ongelmia, kun Rood ei olisi halunnut lähteä luotani joten lyhennettiin toinen pois mutkalta. Tämä menisi paremmin jos saisin pidettyä enemmän ääntä koiran ollessa putkessa, nyt vähän rajoittaa nuhaisuuteni:P Pitää parantua ensi kerraksi, sekä oppia taputtamaan kädet täynnä sydäntä jotta rohkaisisin koiraa kulkemaan putkesta. Tämän pisteen jälkeen sarjalle rengas-hyppy-puomi. Rood oli taas vapaana, mutta vähän haahuili, kontakti ihan olematon. Se lähtikin sitten moikkaamaan äitiä radan laidalla ja minä hain sen takaisin ja komensin, olen niin ilkeä. Sen jälkeen meni hienosti, on vaan niin upea tunne ohjata sitä koiraa kun se pitää hienoa kontaktia. Parasta oli varmaan kävellä lopusta takaisin alkuun, kun Rood hyppi ympärilläni iloisena ja valmiina menemään uudestaan. Tämäkin siis hienosti, ei mitään vaikeuksia. Tosin sarjamaisuus vähän pätkii kun edelleen palkkaan koiran joka esteen välissä ja kehun sitä vuolaasti kun olen vain niin tyrmistynyt siitä että se toimii niin hyvin:D Tämän jälkeen kuitenkin viimeinen osa, a-este ja kepit. Tämä mentiin kumpaankin suuntaan. Rood oli vähän poikki, kun se ei saa mitään taukoja estesarjojen väliin. Teetän sillä tarkoituksella kontaktiharjoituksia ja vaikka mitä temppuja, koska silloin se ei ehdi kaivaa maata ja on vastaanottavaisempi. Jaksoi kuitenkin hienosti tämänkin, tosin yritti jossain vaiheessa jo vähän huijata kierämällä a-esteen, mutta ehdin onneksi esteen toiselle puolelle sitä ennen estämään makupalan saamisen. Syytän kuitenkin ohjaamistani tästäkin, kun otin vähän kauempaa ja selkeämmin Rood meni hienosti. Tykkäsin tosi paljon tämän sarjan vetäjästä, neuvoi minua hyvin ja kehuikin vielä:D Ohjaan kepit kuulemma hyvin, en ihan tiedä mitä sillä tarkoitti, selitti jotain suunnastani koiraan ja vaikka mitä, meni ihan yli mutta olen silti totta kai iloinen. Hyvä että minäkin osaan, koira ainakin osaa jo mahtavasti. Tämän jälkeen oli tauko ja vein Roodin pienelle kävelylle pellon ympäri ja sitten sama alusta. Lopuksi otettiin vielä jokaisen kanssa erikseen paikallaolo- ja luoksetuloharjoitukset, sitä mukaan kun kukin koirakko valmistui radasta. Oli tosi hienoa saada henkilökohtaista opetusta niin tarkkaan, vetäjät ovat loistavia. Sain hienoja vinkkejä siihen, miten saan parannettua Roodin luoksetuloa häiriössä, jotenkin niin ilmiselviä mutten silti ollut niitä tajunnut. Neuvoi myös, miten saan käytettyä pakotteita ilman että Rood menee lukkoon, ja vähän kanavoimisestakin. Jäi aivan loistava mieli minulle, toivon mukaan myös koiralle, joka nyt on aikas poikki ja nukkuilee tuolla jossain. Maanantaina jatketaan.