Tiivistelmää viime kuukaudsta.
Pari viikkoa sitten käytiin Possun kanssa tokokokeessa. Jänniä tapahtui, muutaman hyvän liikkeen jälkeen se säikähti jotain kesken seuruun. Tai "säikähti". Nollattiin se ja kaksi seuraavaa liikettä ja jäätiin tuloksetta. Jälkeenpäin videolta katsellessa tulin siihen tulokseen että toi säikähtäminen oli enemmänkin sitä samaa mitä meille kävi alokasluokassa - Possu keksii vaihtoehtoisen toimintatavan koska ei just nyt huvita.
Viikko sitten sunnuntaina oli Maarit Hellmanin koulutus. Silmäni aukesivat. Taas. Kuten joka koulutuksessa. Kun opin jotain yhtäkkiä ja se toimii ja riemuissani noudatan sitä - kaksi viikkoa jonka jälkeen alkaa kriteeri lipsua ja koira huonontua. Niin. Tarvitsisin jonkun vahtimaan mua sillai, no, koko ajan. Tai edes kahden viikon välein.
Mun kummallakin koirallani on, taas, edelleen, aina, ongelmana koetreenin puute. Liian harvoin tehdään kaikki liikkeet palkatta putkeen. Ja kun tehdään, ne saa tehdä virheitä enkä jaksa puuttua niihin. Olen ihan rehellisesti opettanut ne siihen että koetreenitilanteessa saa vähän sössiä. Hienoa minä. Tähän pitäisi ihan oikesti saada muutos.
Maanantaina Stefa oli hieronnassa. Siinä oli muutamakin juminen kohta, joten se saa olla pari päivää totaalilevossa ja meiltä jää esim tämän päivän agitreenit väliin siitä ilosta. Menin siis treenaamaan Possulla tokoa. Kokeenomaista, palkatta :D
Hieronnassa löytyi Stefan viimesyksyinen reiden revähdys. Silloin kun hakukokeen aamuna kävin tekemässä esteet pikaisesti (alkulämmiteltynä kuitenkin) ja Stefa tuli a-esteen laelta alas jalka mahan alla. Silloin pideltiin kylmäpakkausta ja kompressiosidettä loppuilta ja maanantaihin mennessä jalka oli ihan okei, enkä sitten käyttänyt sitä lääkärissä. No, se kuitenkin tuntui siellä edelleen, ja ilmeisesti oli aikanaan kovinkin paha. En tiedä paljonko nopeaan toipumiseen vaikutti Stefan yleinen kivunpiilottelu ja paljonko välitön kylmä- ja painehoito, mutta toivon mukaan enemmän jälkimmäinen. Vähän pelottavia skenaarioita sain kuulla mitä reidelle voi käydä jos jatkossa skippaa lämmittelyt - onneksi olen niistä ollut tarkka, ja jatkossa vain tarkempi. Sain myös neuvot venyttelyihin ennen pk-esteen hypytystä. Sekä siunauksen jatkaa kaikkea harrastamista vastaisuudessakin, koska olen riittävän ylihysteerinen minimoidakseni loukkaantumisriskin. Toivottavasti. Mulla on kova haave saada Stefa riittävään lihaskuntoon, rohkeuteen ja hyppyteknisyyteen jotta tulevana kesänä saatais lopulta se HK2.
Tiistain kokeenomainen voittajaluokka meni Possulta hienosti. Vähän harmitti - eikö se ongelma olekaan pitkät palkattomat suoritukset? Joka tapauksessa, sillä tohinalla olisi kevyesti napattu VOI1.
Eilen lauantaina tein Stefalla sitä hyppytekniikkaa. Tehtiin ihan perussarjaa, minusta poispäin namialustalle, minua kohti, minua kohti noutokapulan kanssa. Tein jopa niin että koira lähti minun luota noutokapulalle ja palasi sen kanssa takaisin. Näitä pitää ehkä jopa tehdä, koska noutokapulalle hyppiminen sai Stefan keskittymisen rakoilemaan kaikkein eniten. Kaiken kaikkiaan se kuitenkin hyppi tosi hienosti! Olen tyytyväinen. Ens viikolla tehdään sitten okseriharjoitusta, hyppykulmaa.
Possukin teki pari sarjaa hyppytekniikkaa. Se oli oikeasti jopa ongelmallisempi kuin Stefa, koska ilmeisesti sen vauhti kiihtyy loppua kohden ja vikat kaksi estettä meni jo yhdellä loikalla.. No, en sitten oikeasti alkanut ratkoa tätä mitenkään koska Se kuitenkin hyppää sen metrisen ja nyt mulla ei oo mitään syytä alkaa hinkata jotain hyppytekniikkaa kun edessä on kuitenkin useamman kuukauden treenitauko pennutuksen myötä..
Tänä aamuna sitten aloitettiin tokotreenillä. Vieraassa hallissa, koirat ei olleet käyneet tuolla koskaan aikaisemmin. Ja aloitin reteesti kokeenomaisella niin ettei ollut edes nameja taikka leluja taskussa.
No, ne itse liikkeet meni ihan kohtuullisesti. Stefan kanssa oli pikkuvikoja tyhjäänlähetyksessä, kun tyhjästä paikasta muutama metri vasemmalle oli toisen koiran pallopalkka valmiina. Ekaa kertaa lähettäessäni sain sen tähdättyä ihan mihin tahdoinkin. Tehtiin myös suora luoksetulo, se ruutu kokonaisena, kohtuullisen pitkä seuruupätkä ja Z. Ongelmiakin oli. Stefa oli ihan liekeissä, varsinkin seuruun loppua kohden se alkoi piipata. Liikkeiden välissä se hyppi ja riehui sosiaalisesta palkastani ja napsi hihoistani kiinni.. Jälkeenpäin vasta ajattelin että fiksu ois kieltänyt sitä heti, käsivarret on nyt ihan mustelmilla! Joka tapauksessa, se ei ainakaan lannistu, ennemminkin lähtee käsistä, ja se on helpompi saada tasaantumaan riehumisesta kuin innostumaan laamaudesta.
Possun kanssa tehtiin myös pitkä seuruu, suora luoksetulo, puolikas Z, ruutu ja tasamaannouto. Ruutuun menossa oli ongelmia, se ei mennyt niin keskelle kuin olisin tahdonnut - täytyy kertailla tätä taas. Jäävien kanssa oli isommat ongelmat, Kummaltakin puolelta treenikaverit huuteli koirilleen seis -käskyä juuri kun tehtiin istumista ja sain hinkata sitä oikein kunnolla ennen kuin sain Possun kuuntelemaan.. ilmeisesti palkattomuus oireilee sillä juurikin noin ettei se ihan keskity. Noudossa se sylkäisi kapulan suustaan kun siinä oli muka liikaa turvetta. Kaikkia tälläisiä pikkutuhmuuksia se tekee kokeissakin - hyvä että sain ne esiin tilanteessa jossa pääsin puuttumaan! Yksi äänikin Possulta pääsi yhdessä liikkeen välissä, mutta onneksi vain yksi. Täytyy taas muistaa olla tarkempi näissä.
Lopuksi otin vielä Stefalla seuruuta, kiertoa ja tyhjäänlähetystä. Seuruu oli kohtuullista, tyhjäänlähetyksissäkin saatiin kivoja onnistumisia häiriömerkeistä huolimatta, mutta se tyhjäänlähetys.. Aloitettiin läheltä, Stefa kiersi, siirryin kauemmas, ja sitten ei kiertänytkään. Kaveri kävi näyttämässä kiertokartion Stefalle, ja se tasankin näki sen - silti juoksi taas kaukaisuuteen ja teki kierron kartion edessä. Se tekee sitä! Sen mielestä kierto on oikeasti "juokse tietyn matkaa eteenpäin ja käänny takaisin" ja yleensä se kartio vaan sattuu siihen kääntöpaikkaan, muttei kuitenkaan aina. Huoh kun saikin taas hinkata.
Stefan kanssa onkin edessä paljon treeniä, ilmoitin sen kahteen kokeeseen maaliskuulle. Possukin on ilmoitettu kumpaankin, mutta todennäköisestihän se aloittaa kiiman niin ettei pääse toiseen tai kumpaankaan. Sen PITI aloittaa kiimansa helmikuussa, mutta ei kauhean rohkaisevalta näytä. Mokoma sika.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti