Volbeat: For Evigt

Possu kävi viikko sitten jälkikokeessa Kokkolassa.

Päivä alkoi jäljellä, jota jännitin ihan hulluna. Keli oli hyvä, maastot oli hyvät, kaikki jäisi Possusta kiinni. Janalla se jäi haistelemaan jotain mätästä niin että jouduin komentamaan sen jatkamaan, minkä jälkeen jatkoi töitä hienosti, nosti jäljen hyvin ja lähti ajamaan. Taidettiin saada 36 pistettä? Eksyttiin kuitenkin kohta ensimmäisen kulman jälkeen polunylityksessä kun Possu lähti seuraamaan polkua, ja harhailtiin metsässä aika X ennen kuin löysin takaisin tielle. Vein koiran takaisin janalle, ja aloitettiin uudestaan, ja Possu lähti taas nätisti ajamaan ja eksyi samaan polunylitykseen ekan kulman jälkeen - enkä mä tyhmä tajunnut että oisin vaan voinut laittaa koiran yli siitä polusta että hei, se jälki jatkuu tässä. Ehkä siitä oli joku kävellyt, kun niin vahvasti se koiran mukanaan vei, mutta ei auta. En ole myöskään treenannut harhajälkiä, polunylityksiä, enkä jälkiä joissa kepit ovat niin harvassa kuin kakkosluokan jäljessä, että ihan vain ja ainoastaan oma mokani. Kaksi keppiä löysin jäljeltä, Possu ei niitä jostain syystä nostanut.

Tehtiin sitten vielä hieno esineruutu, 29 pistettä, ja tottis jossa päätin koulutuksellisista syistä marmattaa koiralle seuruussa ja eteenmenossa saaden ne puutteellisiksi (eteenmeno meni kokonaan nollille, seuruusta en ole varma). Hyppynoudossa kiersi hypyn takaisinpäin. SILTI tyydyttävä, 74 pistettä. Aika Possu.

Sunnuntaina käytiin tekemässä tokoa ja tottista, ja maanantaina lisää tottista sekä jäljen korjaussarja. Otettiin vieraanhajuinen jälki jolla oli useita polunylityksiä, ja Possu hoiti ne ihan kunnialla, se ei kertaakaan edes meinannut lähteä polun vietäväksi. Kaksi keppiä viidestä siltä kuitenkin jäi, joten keppimotivaatiolle on tehtävä jotain. Possu ajoi myös ekan terävän kulmansa, ja selviytyi siitä kunnialla. Tämän jälkeen tehtiin vielä vähän esineruutua, viestiä ja tokon koetreenit.

Tiistaina Possu ja Stefa menivät osteopaattiseen rankakäsittelyyn tuomittaviksi. Tuomittaviksi, koska olivat ilmeisesti ihan risoja kumpikin. Olin huomannut että Possu kirputtelee selkäänsä, joten ajattelin siellä olevan jonkun pikkujumin, mutta tuomio oli pahempi: sillä oli jäänyt (vähän suodatusta sitten tätä lukiessa koska en ymmärtänyt kuulemastani juuri mitään) pennuista hormonaalisia muutoksia, ja lantionikamissa oli oireita tulehduksesta? Ehkä. Näin ymmärsin. Joka tapauksessa pennuista oli jäänyt jotain, ja nyt oon treenannut liikaa ja liian kovaa. Upsis. Harmittaa. Viikko totaalilepoa, toinen viikko kevyttä liikuntaa, muutama kerta laserhoitoa ja sitten uusi käsittely. Ai kun kiva. Se meidän koehaaveista tältä syksyltä sitten. Possu oli vieläpä ollut niin hyvä treeneissä, että ajattelin ihan tosissani että se saisi lauantain viestikokeesta ykkösen kolmosluokasta. No. Jäänee ensi vuoteen sitten.

Stefasta saatiin vielä pahempi diagnoosi. Se ei antanut käsitellä alaselkäänsä kunnolla, joten seuraavana vuorossa on selkäkuvat.. Niihin mennään varmaan ensi viikolla. Stefa ei kuitenkaan ole oireillut kotona mitenkään, päin vastoin se on hyvinkin reipas ja vikkelä, venyttelee selkänsä kokonaan, ei arastele, ei oireile. Otetaan ne selkäkuvat nyt kuitenkin, vaikka toivottavasti kyseessä oli esimerkiksi liian lyhyt käsittelyväli, ja paikat siitä vielä kipeinä. En tiedä, en ole asiantuntija. Stefa ei kuitenkaan saanut treenikieltoa, joten se on treenaillut normaalisti. Hakua ja tokoa. Tottista aletaan hinkata jatkossa enemmän, koska jos selästä ei mitään löydy, mennään vielä hakukokeisiin tänä syksynä.