Murrosikä

Juuri kun minulla alkoi olla täydellinen, hyvinkäyttäytyvä ja tottelevainen pentu pamahti teiniys päälle. Tuntuu että tulen hulluksi tuon kanssa. Välillä se on edelleen ihan normaali pieni koira, mutta välillä tulee aivan ihmeellisiä kohtauksia.. Eli luoksetulo suoritetaan silloin vähän miten sattuu(joko ei tule ollenkaan, joko tulee luokse mutta jää kolmen metrin päähän lällättelemään tai tulee osan matkaa kun huomaa jotain kiinnostavampaa ja vaihtaa suuntaa..), pihassa se ei enää pysy ja kiellot kaikuvat kuuroille korville. Ei sillä että tulisin hulluksi..

Nyt on siis turha toivoa yhtään mitään koulutuksellista tekemistä, kun pikkuneiti angstaa, vaan liikunta on ihan vaan metsässä juoksua ja aivojumppa makupalojen etsimistä. Pihan rajoja kertasin taas tänään mutta se oli jotain aivan omituista.. Ensin Rood oli hihnassa, ja kävelimme rajoja niin kuin tähänkin asti. Koira pamauttaa saman tien rajan yli ja minä rähähdän ja nostan sen takaisin pihaan. Pari tälläistä ja Rood on ihan poissa tolaltaan, tuijottaa minua korvat päätä myöden ja tärisee sateessa.. Enkä minä edes rähähtänyt pahasti, normaalisti karjun paljon pahemmin, ja teini-ikäisyyskohtauksien aikana huudan ääneni käheäksi ja koira ei edes välitä. Tämä on ihan sairasta.

No, kehuin sitten vaan Roodia kovasti kun se oli pihan puolella ja se vain katselee minua hyvin hämmentyneenä. Sen jälkeen reagoi rähähdyksiini taas ihan normaalisti, siirtyi takaisin pihaan muttei saanut mitään paniikkikohtausta. Sitten päästin sen irti ja kävelin rajoja sen kanssa, koira pysytteli jo tarkkaan pihassa. Sitten tämä kaikki vaan alkoi stressata sitä niin, että se meni ihan tolaltaan.. Yhtäkkiä se vain juoksi hirmuista kyytiä edes takaisin ja nyhti ruohoa, mitä se tekee silloin kun sen on stressaantunut tai turhautunut. Huraa. Minä tulen vielä hulluksi ja ehdin pilata tuon koiran seuraavana neljänä kuukautena.

Paino on muuten edelleen ~12kg. Siihen taisi jäädä.