Mando Diao: Dance With Somebody

Lauantaina äiti tuli Eosin kanssa käymään. Käytiin taas doboilemassa täällä järjestetyssä intropäivässä. Stefa oli aika hyvä, koska oli saman tutustumispäivän jo kerran kokenut, ja Eos oli muuten vaan hyvä koska sillä on erinomainen kropan- ja takapään hallinta. Eos tulisi omasta mielestään jo hyvin toimeen Stefan kanssa, Possun kanssahan se on ihan mahtava. Stefa sen sijaan on pitkävihainen siitä syksyisestä tappelusta, ja kyräilee ja haastaa riitaa joka välissä. Voi Stefa! Ei kannattaisi olla niin katkera akka!

Tästä kurssista innostuneena oon suorastaan kaivanut dobopallon vaatekaapin perältä ja ottanut sen käyttöön. Oikeasti käytän sitä kyllä itse enemmän kuin koirat, tasapainottelen sen päällä istuen kun katon telkkaria, ja teen vatsalihaksia niin että koirat tekee samalla istu-maahan-vaihtoja sen pallon päällä. Possukin on innostunut. On aika perseestä koittaa tasapainotella siinä telkkaria katellen, kun joka suunnasta kiipeilee koiria pallon tyhjille pinnoille. En ymmärrä miksi ne niin tykkäävät siitä, vatsalihaksiinhan se ottaa niilläkin.

Sunnuntaina aloitettiin kevätkausi hakutreeneissä! Sen kunniaksi yöllä oli satanut hirveästi lunta. Otti päähän, mutta hakuiltiin silti. Stefan kanssa tehtiin suoria, jotka toimivat muuten mutta pistot eivät aina olleet ihan viittäkymmentä metriä syviä. Ensi treenissä tehdään siis ylisyviä pistoja. Possu teki hajunhakuja niin että palattiin keskilinjaa kohti hajunsaamisen jälkeen. Yhden se teki jo viidestäkymmenestä metristä, hienosti se kyllä uppoaa! Tiistaina Possu hakuili taas, tehden jälleen hajunhakuja, joista jälleen yksi oli viisikymmentä metriä syvä. Kohta voidaan edetä sen kanssa jo muistikuviin!

Maanantaina meillä oli tokotreenit. Stefa teki hullua paikkista, jossa minuutin kokeenomaisen jälkeen liikkuri sekosi. Seuraavan minuutin kiljuttuaan ja riehuttuaan, hypittyään tasajalkaa, möristyään ja juostuaan koirien ympäri, liikkuri taas rauhoittui ja koirat makasivat vielä rauhallisen minuutin ennen treenin päätöstä. Aika vakavia ne olivat, Stefaan homma ei vaikuttanut kuin paremmalla keskittymisellä. Se sahaa päätä ylös ja alas paikkiksissa enkä tykkää siitä, nyt se piti päätä kauniisti ylhäällä koko jälkimmäisen minuutin, miettiessään mistä seuraava hullu liikkuri ryntää.

Sitten Stefa teki vähän seuraamisen hinkkaamista. Sen edistys on häviämässä, hitaasti mutta varmasti. Nyt koitan palkata sitä oikeasta pään asennosta, ettei se seuraisi sillai kumarassa, vaan malimaisen ryhdikkäästi :D Jäsenkorjaajan reissun jälkeen Stefasta on löytynyt ihan uutta ryhtiä, ilmeisesti se ei vaan pystynyt katsomaan mua suoraan ylöspäin aiemmin.. Aika kamalaa. Luulin ettei se vaan tahdo.

Sitten tehtiin myös kaukoja. Tehtiin niitä myös keskiviikkona, ja ne on ottaneet harppauksen eteenpäin ihan tässä muutaman päivän aikana. Keskiviikkona Stefa teki jo viidestätoista metristä teknisesti oikeita vaihtoja, tosin, vain yksittäisiä, maasta seisomaan ja maasti istumaan. Tehdään useampien vaihtojen sarjat vielä toistaiseksi lähempää. Mutta, kyllä se tosiaan alkaa voittajalta jo näyttämään. Samoin meidän tunnari, tehtiin suorastaan kolmellakymmenellä kapulalla maanantaina. Hyvin se osas. Keskiviikon tokossa tein eka luovutuksia, joista kuumuneena se sekoili tosi paljon viidenkymmenen kapulankin kanssa. Mutta, kyllä tää tästä. Luovutus sillä on hanskassa kun vähän muistuttaa, ja kohta sen muistutuksenkin saa jättää pois. Ja sitten kun kapulat saa vähentymään kuuteen niin ta-daa, sehän on valmis tunnari!

Sitten meiltä jääkin kokoamatta voittajan liikkeistä enää ruutu. Ruutuun se löytää läheltä hyvin, matka pitäisi nyt hakea oikeaksi, ja harjoitella ruudun bongausta paljon eri kentillä. Kyllähän se sinne sitten löytää kun on kerran siellä jo käynyt. Mutta kun kokeessa ei saa sitä ruudun löytämistä etukäteen harjoitella, nyyh! Sivulletulot ruudusta ovat paranemaan päin, kyllä se välillä paahtaa ohi jos kävelen hitaasti, mutta yleensä pyrkii aika hyvin oikeaan paikkaan. Kyllä me tää kesällä korkataan, sitten SM-kisojen jälkeen, kun pidetään meidän avoimen koeoikeutta yllä siihen asti :)

Possu sitten. Voi, Possu! En tiedä mikä sitä vaivaa, epäilen että se on kipeä. Se on nimittäin niin murunen, kuuliainen ja kiva. Tiistaina hakutreenejä ennen se karkasi multa, kun pidin niitä vapaana ja kauempana oli toinen koira. Huusin sille sivistyneesti ja vaimeasti että "NYT POSSU JUMALAUTA HETI TAKASIN!". Ja sehän pysähtyi. Järkytyin niin paljon siitä sen pysähtymisestä, että meni hetki ennen kuin tajusin kutsua sen luo. Ja sehän tuli. Kuinka hämmentävää, sehän ei siis oikeasti edes ollut tuhma, kun kerran totteli mun käskyjäni. Varmasti se on kipeä, ei kai se muuten olisi kiltti.

Maanantain tokoissa se oli oikein kiva eikä karannut kertaakaan. Paikkiksessa se teki hurjan minuutin ja viidentoista sekunnin paikkiksen, jossa tosin palkkailin välissä. Sitten tehtiin seuraamista ja jääviä. Ja luoksetulon loppua. Ja jotain muuta vielä mutten yhtään muista mitä. Seuraamisessa se yrittää tarjota päälakikosketusta, jonka oon saanut jo perusasennoista pois. Tätäkin siis naksutellaan, mun kaikilla koirilla on vino pää. Toisella kierroksella Possu alkoi hieman jäätyä, mutta vain hieman, ja tein sitten sen kanssa äkkiä pari onnistunutta toistoa ja lopetin treenin. Ei mitään karkailua ja lällättelyä, ei edes hallin toisesta päästä kuuluneen rähinän takia. Multa putos itseltä kontakti sinne rähinän suuntaan, Possu sen sijaan tuijotteli mua :D

Keskiviikon tokoissakin Possu loisti. Se sisäistää asioita tosi nopeasti. Tehtiin häiriöpaikkista ihan hirvittävällä häiriöllä, jossa koiria riehui ja leikki ihan vieressä. Kahdesti se lähti, mutta hain sen takaisin ja se tuntui ihan käsittävän että ai jaa, ei tästä saa lähteä. Olin vähän paniikissa että paineistuiko se nyt loppuiäkseen ja aaargh, mutta eihän se mitenkään reagoinut karvoista takaisin taluttamiseen. Sehän on Possu, eikä Stefa. Päin vastoin, seuraavalla kierroksella se alkoi ekana tarjota sitä paikallaoloa, eikä yhtään karsastanut että "voi ei, tästä jos lähden saan selkään".

Ensi kuussa Kauhajoella on möllitoko, johon ajattelin rohkeana viedä Possukaisen. En ole etukäteisilmoittanut sitä, koska kaikki liikkeet ovat kesken ja paloina. Ja jos sen sinne vien, on todennäköistä että huijauksenomaisesti palkkailen sitä kehässä. Katsoo nyt kuinka käy. Joka tapauksessa tällä hetkellä on varsin rohkea olo tokon SM-kisojen suhteen.