Särkyneenpyörän Stefa & My Trusted Friend Kane's Wicky & Mieletön Moottori

Särkyneenpyörän Stefa & My Trusted Friend Kane's Wicky & Mieletön Moottori

torstai 6. marraskuuta 2014

Apulanta: Pahempi toistaan

On taas ollut mukavaa.

Sunnuntaina Possu pääsi hakuilemaan. Sille tehtiin suoria löytöjä ilman apua, kauemmat olivat jo 40 metrin syvyydessä. Se on kyllä niin kiva pieni hakukone! Täytyy alkaa tehdä sille talven aikana ilmaisua, joskaan en ole vielä päättänyt kumpi se olisi.. Rullan kouluttaminen olisi jo tuttua, ja siihen olen itse mieltynyt. Sormet kuitenkin syyhyttäis omaa haukkuvaa.. Possu haukkuukin jo, kivasti, sitkeästi. Se on myös sen luontoinen, että haukkuminen kaukana musta tuskin ois vaikeeta. Ongelmana on enemmänkin Possun ääni, sen haukku on vielä tosi kimeää.. Maalimiesparat, jos se ei tosta madallu. Toinen juttu on se, onko sen kimeä räkytys riittävän kuuluvaa, kaverin kokeessa oli juuri pisteet tipahdellut vaimean haukun takia - ja sen koiran haukku ei ole mitään hiljaista. Ehkä mä pähkin tätä koko talven ja havahdun huhtikuussa siihen ettei ilmaisua ole vieläkään päätetty..

Sunnuntai-iltana myös tokoiltiin. En muista siitä enää mitään.

Maanantaina oli Stefan hakuvuoro. Sen kanssa tehdään edelleen suoria pistoja. Ne olivat tosi hyviä, ehkä voin taas tehdä jonkun eteenpäinkääntyvän ja tyhjän pitkästä aikaa.. Ongelmana olikin ilmeisesti minä, nyt kun keskityn lähetyksiin ja suuntaan koiran oikein, se toimiikin paremmin.

Tiistaina tehtiin pikkuhallissa pikkutokoja. Possun seuruu on parantunut hurjasti tekniikkatreenin myötä. Erehdyin jo toteamaan että kyllä sen kanssa kokeeseen voidaan ensi viikolla mennä. Stepsu teki ainakin edestä sivulle siirtymisiä, niistä kun kokeissa aina pisteet putoilee.

Eilenkin tokoiltiin. Harmittaa ettei ole kuvia, Stepu pääsi mukaan oikein isojen koirien paikkistreeneihin. Mentiin pikkuruiseen ympyrään tekemään evl-paikkiksen alkuja ja loppuja, käskytettiin siis koiria yksitellen maahan ja istumaan. Stefa oli yllättävän hyvä, vain hyvin harvoin se meni halpaan. Kyllä siitä vielä evl-koira tulee!

Possun kanssa tehtiin kokeenomaista pätkää. Ja sen seuruu mureni. Kun palkkaa ei heti tullut, se alkoi yliyrittää, poikittaa, heilutella päätä.. Käännöksissä kontakti putoili ja takapäätään se ei käyttänyt lainkaan.. Treenattava ei selvästi koskaan lopu. Liikkeestä seisomisessa se meni TAAS maahan, mutta liikkeestä maahanmeno ja luoksetulo olivat hyviä. Etenkin luoksetuloon olen tyytyväinen, se kun ollaan tehty eteen vasta niin vähän aikaa.

Tänään sitten lähdin viikonlopuksi Laitumelle - Possun kanssa! Stefa siis jäi kotiin treenailemaan rallytokoa. En tiedä miten selviän tästä yksikoiraisuudesta, joskin Stefalle ja Possulle ainoan koiran erityiskohtelu tekee varmasti oikein hyvää.

Ei kommentteja: