The 69 Eyes: Lost Boys

Oon tällä hetkellä niin tyytyväinen mun rakkeihin. Ollaan treenattu nonstoppina viimeiset kaksi viikkoa, mutta nyt on tauon paikka. Laitan liikkeet nyt purkkiin ja otan ne sieltä sitten sunnuntaina, ja ykköstä pukkaa!

Kati K ehti ottaa näistä kuviakin treenaamisen lomassa.

Maanantaina oli koetreeni. Stefan suorituksessa oli paljon hyvää, sekä paljon huonoa. Huonot ollaan otettu tehotreeniin, ja muutos on ollut huikea ihan parissa päivässä. Kiitos viitseliään treenikaverini Katin olen siirtynyt pois mukavuusalueeltani, ja tehnyt niitä liikkeitä joita en yleensä tee - eli siis niitä jotka ovat kesken. Ollaan tehty ihan oikeasti luoksetuloakin, PITKÄSTÄ aikaa, samaten seuruuta, tehotreeninä merkkiä ja tunnaria.. Ja kaikista meidän heikoista liikkeistä on tullut vahvoja.

Tiivistäen voisin käydä läpi ne vaikeat. Seuruu on parantunut ihan puhtaasti siltä että sitä on treenattu.. Olen myös kääntyillyt vasemmalle niin, että Stefan on pysyteltävä oikealla paikallaan tai kävelen käännöksessä sen yli. Eihän tämä mikään pitkäkestoinen ratkaisu ole, mutta sillä saa edistyksen hallintaan varsin vähällä vaivalla. Jossain vaiheessa pitänee alkaa työstää seuruuta perusteellisemmin, jos haluan sen oikeasti kuntoon. Mutta toistaiseksi tämä välttää.

Luoksetulossa otin lopulta härkää sarvista ja sanoin Stefalle että ei käy se ravaaminen, luoksetulossa tullaan laukalla. Stefa on ihan mahtava kun siltä vaatii jotain. Nytkin se juoksi luoksarin vain kerran läpi niin että hihkaisin sille "hopi hopi, laukalla tullaan" niin että se tajusi nimenomaan ravaamisen olevan se virhe. Sitten se tulikin jo niin kovaa että pysäytykset taas valuivat.. Mutta, lopulta päästiin jonkinlaiseen puoliväliinkin. Koira laukkaa mutta kykenee pysähtymään.

Ja ohjattu. Sitä vasta ollaankin tehty. Stefalle on ihan käsittämättömän vaikeaa juosta merkille kun takana on kapulat, sekä merkin hinkkaamisen jälkeen muistaa missä ne kapulat olivatkaan.. Joten, tätä on sitten tehty ihan sikamaisia määriä. Ensin itse merkkiä, ja sen jälkeen suuntia. Stefa on jotenkin todella kiinni minussa, jos menen lähettämään merkin tasalle halutun kapulan puolelle se löytää kapulan kyllä, mutta kun lähetän omalta paikaltani, se kääntyy mieluusti minua kohti.. Tulee siis merkiltä takaisinpäin vasemmalle, sen sijaan että kääntyisi taaksepäin ja hoksaisi sieltä kapulat. Tehtiin miljardi toistoa kulkulinjoja niin että avustin merkin tasassa, niin että kapulat olivat lähempänä merkin tasassa ja minä olin paikallani, niin että avustaja muistutti Stefaa että katsoppa, täällä ne kapulat ovat. En sitten enää edes tiedä mikä näistä meidän kaikista keinoista tuotti sen läpimurron.. Todennäköisesti ihan se toistomäärä, kun Stefa riittävän monta kertaa lähti merkiltä minua kohti, ei löytänyt kapulaa ja tajusi lopulta vaihtaa suuntaa ja löysi kapulat. Nyt(jo kahden päivän ajan!) siltä joka tapauksessa sujuvat kummatkin puolet, poikkeuksetta oikein. Ja merkinkin se muistaa tehdä välissä!

Ruudun kanssa merkki on myös ollut ongelmallinen. Ei niinkään se, että Stefa oikaisisi ruudulle, vaan se ei jotenkin tajua sitä merkkiä ollenkaan, ja juoksee yleensä siitä kaukaa ohi.. Niinpä ollaan tehty paljon kokeenomaista kehääntuloa, jossa näytän ruudun ja sitten merkin, ja lähetän merkille. Tämäkin on alkanut tuottaa tulosta! Ja mikä parasta, ruutuun Stefa löytää aina :D Voittajaan treenatessa ei löytänyt. Nyt se sen sijaan löytää.. Miten, miksi, ja kuinka? En tiedä, Kati varmaan tietäisi.

Käytettyjen tunnarien laatikko LaTo:n hallilla.
Ollaan näköjään muutama tunnari tehtykin :D
Merkkaan aina Stefan kapulat ässällä.

Ja viimeisenä, ja kaikkein traagisempana ongelmana meillä on ollut tunnari. Ollaan hinkattu sitä nyt pari viikkoa, joka päivä, joka treenikierros, yleensä loppuun vielä ylimääräinen kierros Stepulla pelkkää tunnaria. Satamiljardia toistoa, yrittäen selittää sille että nyt keskityt siellä kapuloilla, ei et nappaa suuhun sitä ekaa, ei, et tuo väärää jos oikea ei heti löydykään, ei, et nostele niitä vääriä turhautuneena. Ja, lopulta, se on alkanut toimia. Olen ollut tosi epäselkeä tässä, olen sallinut väärien nostelemisen ja jäätyilyn kapuloilla, ja Stefa on sitten tehnyt tätä kaikkea.. Ja kun se on jäätynyt olen auttanut sitä. Ja homma ei ole mennyt mihinkään. Olen aika yllättynyt, että Stefalle toimii näinkin hyvin se, että kerron sille kun se tekee väärin. Se ei tarvitse kuin lyhyen "äp"-maininnan lopettaakseen väärien nostelun ja keskittyäkseen taas aiheeseen.. Viimeiset toistot tänään olisivat olleet videoimisen arvoisia, on ihana katsella kun Stefa pinkoo kapuloille häntä heiluen, etsii oikean pureskelematta vääriä ja tuo sen minulle yhä innoissaan, "kato kun mä oon hyvä". Mieletön Stefa. Toivottavasti se toimii noin hyvin sunnuntaina kokeessakin, ja meillä ei ole hätäpäivää!

Ja nyt, jotta olisitte kaikki katkeria siitä että kyllä, mun koirat menee eteenpäin ja kehittyy (ja toivottavasti sunnuntaina myös pärjää kokeessa) aion kertoa teille myös Possun treeneistä. Possun kanssa ei olla tehty juuri mitään sitten koetreenin. Syy? Se nyt vaan on jo ihan valmis ja täydellinen.

Seuruuta ollaan hinkutettu pikkupalasina edelleen, ja se onkin valtavan työn edessä vieläkin. Mutta muuten. Jäävät Possu erottaa, ei käänny perään kun kierrän takaa. Pysähtyy terävästi ja näyttävästi luoksarissa, tulee suoraan luo ja siirtyy nopeasti sivulle. Noutaa yhdentoista pisteen arvoisesti, hyppää avo-hypyn taiten ja tekee kaukot kuin vanha tekijä. Olen tehnyt sen kanssa joka päivä Stefan kanssa hinkatessa vaan yhden kierroksen, kun ei oikein ole mitään treenattavaa :D Possu sisäistää uudet asiat hetkessä, ja jos hinkkaan yhdessä treenissä esim. kaukojen ensimmäistä vaihtoa, se ei seuraavassa treenissä tarvitse enää yhtään kaksoiskäskyä. Liikkuriin se ei reagoi, ja palkkautuu sosiaalisesti itselleni ennenkokemattomalla tavalla. Possu on niin järjettömän hyvä koira, että se tuntuu oppivan asiat kuin itsekseen. Ja nyt, pitkästä aikaa, mulla on luotto omiin koulutustaitoihinkin sillä tasolla että uskon saavani Possusta irtikin noita sen supervoimia! Oottakaahan sunnuntaita! Mä ainakin odotan, oon aivan innoissani!

"Jos tollai hehkutat etukäteen niin ette te sieltä saavuta kuin kokemusta." T. Minun isi.