Särkyneenpyörän Stefa & My Trusted Friend Kane's Wicky & Mieletön Moottori

Särkyneenpyörän Stefa & My Trusted Friend Kane's Wicky & Mieletön Moottori

torstai 23. huhtikuuta 2015

HIM: Killing Loneliness

Viime tekstin jälkeen tehtiin heti kuuntelutreeni illalla. Odotin pahoja asioita, koska en ole tehnyt Stefalla kuuntelutreenejä sitten ikinä. Kaiken lisäksi tein sille ihan tapporadan, jolla oli, no, kaikki. Mallinsin teille hienon kuvan aiheesta. Paintilla mallinsin. Minä insinööri.
Minä seisoin siis koko ajan paikallani, huitoen ja neuvoen Stefaa minne mielin sen menevän. Eka yhtälö meni kutakuinkin näin: 
merkki + ruutu + maahan-istu + merkki + oikeenpuoleinen ohjatunkapula + ruutu + irti + tänne + seiso matkalle
Ainoa yhtään vaikeampi tehtävä oli kapulan vieminen ruutuun, Stefa pudotti sen aina ruutuun lähtiessään, ja jouduin ohjeistamaan sen takaisin hakemaan sen. Joku katsomaan jäänyt sivullinen sai päivän huvit kun ohjeistin Stefaa "ruutuun" - "top" - "nouda" - "ruutuun" - "top" - "nouda". Mutta, sinne se kapula silti vietiin! Hyvä me! Muutenkin Stefa oli niin hyvä, että tämän jälkeen lisäilin tunnarit ja metallikapulan heiton alkuun. Sitten pallottelin sitä ruutuun, ohjatunkapuloille, ruudusta tunnariin, tunnarista metallille.. Se oli ihan mieletön! Stefa oli tosi taitava ja tarkka. Se ei kertaakaan mennyt ruutuun väärin, aina hyvin täsmällisesti keskelle takarajalle kuten on opetettukin. Haki aina oikean ohjatunkapulan. Tunnarilla oli joka kerta tarkka, ei kolisutellut hampailla tai viskonut, ei maistellut oikeaa eikä vääriä, vaan toi heti oikean. Vaikeutukseksi viskasin sille vielä metallikapulan merkin ja tunnarin väliin, ja käskin merkiltä tunnarille - onnistui! Ihan mielettömän hyvä Stefa. Tuntuu että ymmärsin lopulta jotain, sehän osaa kyllä tämän kaiken, ja pystyy ne tekemään - mutta sit kun me tehdään liikkuroituna se tekee AINA ensimmäisen kerran väärin. Voiko olla että sitä ei vaan huvita! Sit kun sille sanoo "Stefa KESKITY" se tekee kyllä oikein. Mutta ennen tätä keskittymiskomentoa se rallattelee kaiken vähän sinne päin. Ehkä se sittenkin tykkää rallytokosta enemmän kuin tokosta.

Possu teki myös kuuntelutreeniä, tosin, vähän yksinkertaisempia. Tehtiin ihan sellaista että heitin noutokapulan, ja lähdinkin seurauttamaan. Heitin noutokapulan, käskin maahan. Jäävissä palasin koiran viereen, ja käskinkin koiran maahan enkä perusasentoon. Olivat sille tosi helppoja! Vaikeutin sitten niin että viskasin pallon ja lähdin seurauttamaan eri suuntaan. Viskasin pallon ja tein luoksetulon pallon ohi, se oli vaikeaa. Heitin sekä pallon että noutokapulan ja käskin tuoda noutokapulan - kaikista vaikeinta. Mutta parin toiston jälkeen nekin alkoivat toimia, super-Possu!

Lauantaina tehtiin taas vähän kokeenomaista Stefan kanssa. Taas se oli ihan tyhmä ekalla kerralla. Ei vaan muka voi löytää merkille ja ruutuun, vaikka löytää ne sitten kyllä ilman näyttämistä tai eri neuvoja kun sanon että kunnolla nyt. Turhauttaa. Mitä tälle pitäis tehdä? Sanoa ennen joka liikettä että nyt sitten, teeppä kuule kerralla oikein.

Sunnuntaina Stepu pääsikin sitten hakumetsään! (Haettuaan ensin aamulla ekan AVO-tuloksensa rallytokosta. Sijoittuivat kolmansiksi ^_^ ) Mulla oli suunniteltuna kohtuullisen helppo treeni jossa kokeilin silti kaiken - suorat pistot, tyhjät, ilmaisun. Treeni sitten kuitenkin kaatui siihen, että noin kymmenen kertaa koiraa etukulmaan pommitettuani kävin toteamassa ettei siellä mitään maalimiestä ollutkaan - upsista! Koira parka, kauden eka treeni ja heti oikein vääntösäätö turhan takia. Muutin sitten treenin äkkiseltään niin että tyhjä jäi pois ja tehtiin vain suoria. Silti Stefan oli vaikea upota viiteenkymmeneen metriin, kun tahtoi usko loppua. Harmi, se teki sinne etukulmaan ihan mieletöntä pistoa, upposi vaikka kuinka syvälle, ja kääntyi eteenpäin ja teki laatikkoa jajaja.. No, mutta. Ens treeneissä koitetaan sitten korjata tää.

Maanantai ja tiistai tehtiin tekniikkaa. Stefalle tein taas kokeenomaista sekaan, päätin tehdä sille pari kokeenomaista liikettä nyt joka treenissä. Ja eilen tehtiin koko EVL läpi. Paljon se vielä sääti ja sähläsi, mutta oli se taas jo paljon parempi! Tuntuu että toi kokeenomainen treeni on nyt se avain, kun joka viikko kirjatessani fiktiivisiä arvosanojani ylös, ovat ne vähän paremmat. Eivät ne kyllä ykköseen vielä riitä, että ihan hyvä ettei olla kokeeseen menossa lauantaina. Mutta josko sitten jossain vaiheessa saavutettaisiin se varmuus ja tasaisuus.

1 kommentti:

Riikka kirjoitti...

Teidät on haastettu. ;) http://vuhplushau.blogspot.fi/2015/04/11-kysymysta-haaste.html