Eilen alkoi peurastuskausi!
Minä tietenkin suurena ja urheana metsästäjänä kömmin koppiin kuudelta illalla ja kahdeksalta ammuin ensimmäisen vasan, niin itselleni kuin koko seurallekkin tänä syksynä :D Piti sitten käydä pistämässä se vasikka, mutta nehän juoksevat vielä hetken kun keuhkoihin ampuu, niin tämäkin. Tässä vaiheessa kuvaan astuu Rood, maailmankaikkeuden paras verijälkikoira. Rood löysi kaatopaikankin ennen minua(ei ollut taskulamppua ja yhtäkkiä oli tullut aivan pimeää) ja lähti seuraamaan jälkeä. Koira meni aivan holtittomia kiemuroita, ja ajattelin sen jo eksyneen jäljeltä, mutta kyllä se vasa siellä jäljen päässä vielä oli. Toisaalta, tuskin itsekään juoksisin suoraan jos minua olisi juuri ammuttu. Henki pihisi vielä, ja vasa lähti taas karkuun, ja Roodin hihnan lukko petti. Hetken minulla löi tyhjää, kun koira kiersi ihan eri suuntaan kuin peura, mutta niinpä niin, sehän on paimenkoira. Rood tukki peuran tien metsään, ja vasikka kaatui kuolleena ojaan. Ammuttiin vielä toinen kerta, että varmasti pääsi raukka tuskistaan. Rood sai kovasti kehuja, muttei uskaltanut tulla kuolleen peuran luo(kun vasa oli elossa Rood ei ollut pelännyt sitä yhtään). Pistin peuran ja aloin kiskoa sitä tielle, siinä vaiheessa ruumis ei enää ollut pelottava ja Rood nuoli tarkkaan kaiken vasasta valuvan veren ja muun päähän ammutusta laukauksesta seuraavan mössön(lue: aivot) ja loikki iloisesti ympäriinsä minun ja vasikan ympärillä. On se kyllä loistava koira, ilman sitä olisi mennyt ties kuinka kauan ennen kuin vasa olisi löytynyt. Palkinnoksi paistoin sille sydämen, peuranjaloista kun se ei tykkää.
Tottiksessa ollaan edistytty. Seuraaminen on jo aika loistokasta, vaikka itse sanonkin. Ollaan aloiteltu jäävien liikkeiden harjoittelu, niin että kävelen koiran kanssa ja komennan sen maahan tai istumaan. Alku on lupaava. Seisomisen harjoittelua aloitellaan sisätiloissa, perjantaina aloitettiin ja nyt jo koira osaa nousta maasta seisomaan ja pysähtyä kesken liikkeen, vähän varmuutta vielä niin siirrytään harjoittelemaan tätä ulkotiloihin. Myös paikallaoloa pitäisi muistaa treenata, mutta en ikinä muista.. Ei sillä, nyt olisi helppo pitää taskupeiliäkin mukana paikallaoloharjoittelua varten, kun postista tuli uusi hieno SBCAK:in treeniliivi!
Ja nyt loppu tälle sekavalle vuodatukselle.
2 kommenttia:
ei pääse tottelevaisuuskokeestä läpi tuo otus
Ei juonipaljastuksia! Spämmi seis heti!
Lähetä kommentti