Static-X: Cold

Hulluja kaikki koiraihmiset! Tai eivät ehkä  ne jotka pitävät talvitaukoa. Tulin tuossa tunti sitten treeneistä aivan umpijäässä. Hampaat kalisivat ja tärisin ja riensin ensimmäiseksi vessaan lämmittämään jäisiä käsiäni vesihanan alle. Ville siinä sitten kysyi että onkos kiva harrastus. On. Juu. Ainakin kesällä.

Oltiin siis tokotreeneissä muutaman viikon tauon jälkeen. Olen työstänyt Stefan seuruuta makupaloin imuttamalla, ja mielestäni edistynyt ihan hirveästi, mutta siellähän taas totuus iski päin kasvoja :D Koiralla oli kuulemma huono ilme, matala vire ja mutkalla oleva paikka. No niinhän sillä olikin. Täytyy muistaa lisätä leikkimistä treeneissä, alkaa palkatakin leikillä. En palkkaa Stefaa leikillä, koska se alkaa kyttäillä ja ennakoida. Mutta, kokeilen sitä nyt taas, että saan tuon vireen nousemaan. Koska minä tahdon nyt tuon seuraamisen kuntoon! Tai siis, en nyt tällä sekunnilla, mutta tällä taktiikalla niin ettei sitä tarvitse koko ajan olla hienosäätämässä. Toiveajattelua?

Otettiin hyppyäkin. Se oli parempaa kuin ennen, sain taas paljon muistettavaa sen treenaamisesta. Josko alettaisiin tässäkin asiassa edetä, minulla kun on itselläni sellainen hyppyestekammo etten mielelläni koko hommaa treenaakaan. Pakkohan sitä olisi, jos joskus pitäisi saada Stefa metrisestä yli!

Nyt en voi kirjoittaa enempää. Sormia särkee niin vietävästi. Pakko mennä laittamaan ne takaisin vesihanan alle.