Särkyneenpyörän Stefa & My Trusted Friend Kane's Wicky & Mieletön Moottori

Särkyneenpyörän Stefa & My Trusted Friend Kane's Wicky & Mieletön Moottori

sunnuntai 13. tammikuuta 2013

Rammstein: Te Quiero Puta!

EKAT TOKOTREENIT TÄNÄ VUONNA! Auto on ollut onnellisesti rikki joten treenitauko on vaan pidentynyt ja pidentynyt.. Mutta ruikutukseeni kyllästyneenä Elina päätti tulla Seinäjoelle treenaan meidän kanssa kun me ei kerran tulla Ilmajoelle treenaan niiden kanssa.

Stefa on ollut ihan ylirasittava viimeisen viikon, kun ilmeisesti se ei jaksa olla joutilaana kahta viikkoa pidempään kerralla. Lenkit ovat ollee pidempiä (ja kylmempiä) mutta eihän se ole koiraa väsyttänyt yhtään, vaan edelleen se raahaa kotona kaikkia lelunsa sohvalle ja odottaa silmä kovana jos ne sieltä kierisivät alas. Huoh. Sivuoireina on ollut hihnassa kiskomista ja satunnaista ohikulkijoille räyhäämistä. Mielenkiintoista huomata, että treenitauko saa tälläistäkin aikaan.

Mutta nyt se tauko on joka tapauksessa ohi, jeejee, ja kaikki on HYVIN. Stefa oli ihan upea. En ollut suunnitellut treeniä riittävästi, pääni sisällä olin kyllä käynyt läpi että otetaan seuruuta, seisomista, luoksetulon jättöjä ja ehkä nouto. No, niitä me tehtiin, tosi sekalaisesti.

Ensiksi siitä seuraamisesta. Se oli tosi hienoa! Siis ihan järjettömän upeaa! No, enköhän mä siitä jotain parannettavaa vielä löydä, mutta nyt se oli ihan superhyvää. Stefa oli ihan ylikierroksilla, tarjosi tosi hyvin ja piti kontaktin ja paikan ilmiömäisesti. Sitten sillä lähti vähän keulimaan ja se alkoi edistää. Jätin takapalkaksi lelun ja otin makupala-avuin seuruuta, ja kaikki oli hyvin taas. Jeejee, täydellistä seuruuta. Ainakin siihen nähden mitä se viime treeneissä oli. Sairasloman aikana olen imuttamalla näyttänyt keittiössä oikeaa paikkaa, joten siitä varmaankin johtuu tämä oikean paikan hoksaaminen.

Sitten otettiin niitä seisomisia. Koira on hoksannut ne nyt tosi hyvin keittiöharjoitteluilla, ja lelu takapalkkana oli tähänkin tosi hyvä systeemi. Edistystä on tapahtunut!

Luoksetulon istumaanjätöt olivat aika ongelmallisia, koska Stefa oli niin kovassa seuraamisvireessä ja olisi koko ajan tahtonut seurata mukana. Mutta keksin tähänkin ratkaisun - tai keksin ja keksin, Mia on tätä tolkuttanut mulle treeneissä viimeiset puoli vuotta. Minä, armeijassa kävelemään opetettu lähden aina liikkeelle vasemmalla jalalla. Nyt vaihdoin niin että istumaan jäämisessä lähden liikkeelle oikealla jalalla. Ja se tepsi todella hyvin, Stefa hoksasi sen jo ensimmäisellä toistolla. Edistystä siis tässäkin!

Ja sitten nouto. Noudossahan on ollut ongelmana varaslähtö, muuten se olisi jo kisakunnossa. Ensimmäisellä heitolla annoin "odota" -lisäkäskyn ennen heittoa, ja palkkasin koiran kun se jäi istumaan. Toinen ja kolmas heitto menivät jo ilman lisäkäskyä, ihan ideaalisti. Kaikin puolin mainiota!

Tämä oli oikein hyvän mielen treeni. Kaikki oli upeaa ja mahtavaa ja Stefa oli hieno ja mä olen NIIN hyvällä päällä ja sormetkaan ei jäätyneet kun otin välissä lelupalkalla seisomisia ja ja ja ja..

Elämä on ihanaa.

Ei kommentteja: