Wheatus: Teenage Dirtbag

Joulunaikana Punkalaitumella Possu sai jonkin aivohäiriön ja oli ihan perseestä. Pari päivää se oli siellä kiva ja sisäsiisti, mutta sen jälkeen sai kivat ja sisäsiistit kyytiä! Paskaa riitti joka matolle ja ulkona se katosi horisonttiin heti kun hihna irtosi. Ai jaa, se taisi tulla teini-ikään? Loistavaa.

Kun palattiin eilen kotiin Possulta löytyi taas korvat, pidin sitä normaalisti lenkeillä irti ja se tuli luo kutsuttaessa, eikä sille ole vahinkojakaan sattunut sisätiloihin. Mutta sitten me mentiin tokotreeneihin tänään. En osannut edes odottaa seurauksia, koska kyllähän Possu kivasti tokohallissa on, se tykkää tokoilla ja tehdä asioita mun kanssani. Ja niinhän se alkuun tekikin. Sitten se lähti lällättelykierrokselle pitkin hallia eikä antanut enää kiinni. Ei tullut luo kun kutsuin. Ei vaikka houkuttelin nameilla, leluilla.. Lopulta lähdin hallista pois, ja se seurasi kyllä perässä mutta ei antanut kiinni. Jesh.

Viimein se saatiin kaapattua (ei minun toimestani) ja tehtiin sille loppuun vauhtiluoksetulo, jossa se ihme kyllä tuli luokseni. Yritti se sitten karata heti palkan saatuaan, mutta sain pannasta kiinni eikä tarvinnut aloittaa toista puolen tunnin rundia pitkin hallia. Hitto kun oli hermo kireellä, vieläkin kiristyy kun mietinkin asiaa! Sitten se työnnettiin takaisin häkkiin ja sain kunnon konsultoinnit treenikaverilta ja kouluttajalta. Luojan kiitos kukaan ei tullut sanomaan "saatanan saatana kun oot tonkin pennun jo pilannut", vaan päin vastoin sain kuulla että treenikaverin koira oli ollut pentuna paljon pahempi ja silti siitä selvittiin, sekä neuvot jatkoon näiden tapausten varalle. Toi luokse tulemattomuushan on oikeasti tosi vaarallista, varsinkin ulkona jossa se voi kirmata vaikka autotielle.

Palkat täytyy vaihtaa superpalkoiksi. Kuka nyt luokse tulisikaan jos palkkana on turvotettua nappulaa! No pentu-Possu tuli.. Mutta ei ilmeisesti teini-Possu. Mun täytyy toimia jo ennen kuin suutun, jos se lähtee rallattelemaan, näyttelen vihaista ja karjaisen jotain millä se pysähtyy. Kun se pysähtyy ja kattoo mua että mitäs nyt, bileet pystyyn ja superpalkkaa kehiin, kyykkyyn maahan ja huraa. Eli palkka jo kontaktista, ei odoteta luoksetuloa. Muutenkin enemmän palkkaa kontaktista, tokoillessakin. Mun täytyy kutsua sitä luo kiinniotettavaksi muutenkin kuin lenkeillä, tottahan se lenkeillä tulee nätisti kun päästän sen irti heti kun olen pujottanut pannan kaulaan, mutta treeneissä kun otan sen kiinni, se tarkoittaa aina häkkiin menoa.

Toisella kierroksella pidin sen omien hermojeni takia hihnassa ja tehtiin pieniä kontaktijuttuja avustajat maassa häiriönä istuen. Possu piti tosi hyvin kontaktia, tuli mun mukana, oli iloinen ja tottelevainen. Oma ihana itsensä siis!

Sain taas uskoa tähän touhuun, olin hetken hyvin toivottomana tapauksen jälkeen. Tarkempi muistelu osoittaa että Rood oli paljon hirveämpi, ja koko ajan. Possu sen sijaan on ollut niin kiva ja kiltti tähän asti, että sen teiniangstit tulivat ihan yllätyksenä. Mutta, ehkä me tästä selvitään. Juur ja juur. Ajattelin lähteä heti huomenaamulla hallille tekemään noita kontakti- ja luoksetulojuttuja. Ja ehkä me jonkin ajan päästä voidaan tehdä oikein tokoakin taas.