Särkyneenpyörän Stefa & My Trusted Friend Kane's Wicky & Mieletön Moottori

Särkyneenpyörän Stefa & My Trusted Friend Kane's Wicky & Mieletön Moottori

lauantai 23. elokuuta 2014

Haloo Helsinki: Beibi

Koottuja kriisejä.

Ensi viikon sunnuntaina Stefalle olisi tiedossa kokeenomainen hakutreeni, jonka jälkeen päätän ilmoitanko sen kokeisiin vai en. Olin eilen jo toteamassa ettei me mihinkään ilmoittauduta, tottiksessa koira niiaa edelleen seuruussa laukausten kohdalla, ja noudon palautus ei ole ideaali(jostain syystä sillä on nyt jotain väliä, vaikka alun alkaen olin sitä mieltä että riittää jos se ylittää esteen vauhtia ottaen). Esineruutua en vaan ole muistanut treenata, ja haun ilmaisuissa mennään vielä irtorullilla.

Perjantai-illan treeneissä tein sitten paniikkitreenin, jonka perusteella mun piti päättää onko toivoa vielä. Radalle laitettiin valmiiksi kaksi maalimiestä, vasemmalle nollaan ja oikealle 75 metriä aluetta eteenpäin. Joidenkin uudelleenlähetysten jälkeen rata meni kuitenkin yli odotusten, Stefa etsii, löytää ja ilmaisee hienosti. Ensi viikolla on siis tiedossa neuroottista viime hetken kiintorullatreeniä. Katotaan mitä siitä tulee :D

Tokossa oon raaviskellut sitä voittajaa kasaan. Se on joiltain osin kasassa, joiltain osin ei. Tunnari on meille ikuinen murheen ja itkun aihe, koska Stefa on unohtanut sen taas treenitauon aikana kokonaan. Nyt ollaan talven ongelmassa, kun Stefa ryntää kapuloille, potkii ne ilmaan, ja nappaa suuhunsa sen, jonka kohdalla hajun saa - tuulisella ilmalla siis saattaa napata jopa toisesta päästä riviä. Tätä saadaan tehdä nyt rauhallisesti kahdella miljardilla kapulalla, ja kun se alkaa vähän keskittyä siirrytään ryhmätreeneihin. (Kaksi miljardia kapulaa on tosi vaikea mahduttaa pikkuruiseen Fiat Puntoon.) Ja vähennetään ne ensin 2 999 999 990 kapulaan, ja sitten 2 999 999 980 kapulaan, ja niin edelleen. On muutama treeni edessä :D

Kaukoissa kaikki kusee. Ongelmana on nimenomaan seisominen, Stefa seisoo niin pitkänä, että s-i -vaihdossa liikkuu eteenpäin, i-s -vaihdossa venyy eteenpäin, ja joskus jopa s-m -vaihdossa. Siispä, takaisin tekniikkatreeniin, ja nöyränä tyttönä joudun opettamaan uuden m-s -vaihdon jotta päästään tästä ongelmasta. Aiemmin Stefa on noussut hissinä, mutta jatkossa se tulee siirtämään etujalkoja taaksepäin maasta seisoman noustessa. Jännä nähdä miten se omaksuu tämän uuden vaihdon, toistaiseksi tämä onnistuu läheltä, kun vain muutin hieman käsimerkkiä.

Ongelmana on ollut myös ruutu, mutta se ongelma on hämmentävällä tavalla poistumassa. Ilmeisesti treenaamisesta on hyötyä, koska sitkeästi ollaan tätä hinkattu, ja sitkeästi Stefa on alkanut ruutuun löytämään. Ongelmia tulee vielä, jos ruudun takana on häiriöitä, kehänauhaa, tavaroita, yms hämmentävää, mutta normiruudun se kyllä löytää. Ruudusta sivulletulotkin ovat olleet mainioita, ehkä viimeiset kaksi treeniä.

Muuten meillä on kaikki kasassa. Hämmentävää. Vaikka ollaan keskitytty vaan hakuun ja tottikseen, on joku tehnyt meidän tokoliikkeetkin valmiiksi. Lahjattomat treenaa?

Possun kanssa hinQvinQttelen yhä ja edelleen samoja juttuja. Oikeasti sillä on kyllä about kaikki alojutut valmiita, seuruuta lukuunottamatta. Onneksi se seuruu on ihan mitätön pikkujuttu, eikä sitä edes ole kuin ihan kaikissa liikkeissä. Koetähtäimeet saa siis vielä odottaa :D

Possun seuruu on kyllä ikuinen ongelma. Olen löytänyt vielä mielipuolisemman pilkunnussijapuoleni, joka silmät päästä pullistuen säätää oikeaa paikkaa. Ja onhan se nyt vaikeaa, me ei olla vieläkään edetty perusasentoa pidemmälle, kun koitan naksutella koiralle millilleen oikeaa pään asentoa (hirmuvaikeaa) ja saada sen pysymään riittävän takana - joku peräreikä kun on opettanut tuon pennun jo edistämään! Jatkamme siis harjoituksia. Ehkä se on sitten jo evl-valmis kun me saadaan seuruu kuntoon.

Ei kommentteja: