Kyllä koiran omistaminen on mukavaa(sarkasmikerroin 0). Varsinkin tuollaisen pikkuEinsteinin, kuten Rood. Se on saanut korvat päähänsä taas pitkästä aikaa. Ihanaa kun piski tulee käskystä heti luokse ja tottelee muutenkin kuin ihmisen ajatus. Tarkemmin ajateltuna paremmin kuin ihmisen ajatus. Ihmisten ajatuksen eivät minun havaintojeni mukaan ole mitenkään hallittavissa.. Mutta eksyin aiheesta. Aihe: koira toimii ja elämä on ihanaa!
Tänään ruotsintunnilla luonnostelin vähän koulutussuunnitelman tynkää. Niitä suunnitelmia lojuu jo kaikkialla, huoneen joka nurkassa ja jokaisen koulukirjan välissä. Lopulta sain aikaiseksi kelpuutettavan. Tiivistettynä: luoksetulo, seuraaminen, maahanmeno ja noudon alkeisalkeet. Esineruudun ja jäljestämisen suunnitelmat tökkivät vielä vähän, mutta eivätköhän nekin siitä, kunhan saan nautittua tarpeellisen määrän aiheeseen liittyvää materiaalia.
Luoksetulo tosiaa, avustajan kanssa pihalla yltiöhelppoja harjoituksia, jotka tekevät luoksetulosta Roodille yli-ihanaa. Eli helppoa työtä superpalkalla. Tuntuu aika turhalta, kun se kuitenkin tottelee niin upeasti, mutta lienee tarpeen seuraavan teinikohtauksen iskiessä(minulle vai koiralle, siinä vasta kysymys!). Seuraamisessa alkeisjuttuja, sivulletuloa käskystä ja namilla perässä vetämällä, myös pihalla. Maahanmenossa tarkoitus vaan harjoitella mahdollisimman monissa eri tilanteissa, että saataisiin käsky "selkäytimeen". Noudossa kannustan piskiä pitämään kapulaa suussaan.
Ja tänään olen ottanut vain tuota seuraamista. Mutta sehän minulle aiheuttikin niin ihanan olon, tuo koira on unelma! Otin naksulla, jonka tarkoitusta olen jo vähän piskille perehdyttänyt, ja koira meni hirmu hyvin! Otin koiraa sivulle ilman käskyä, namilla ohjaten, ja kun se on jo tajunnut jutun se sai tarjota sitä itse. Kääntyilin paikallani niin, että Roodin oli aina etsittävä paikka uudelleen, ja otin pari askeltakin välissä. Rood oli tosi innoissaan ja tuli ihan reidessä kiinni, paikka välillä vähän hakusessa, mutta suurimman osan ajasta ihan oikein. Joskus kun se tuli kauempaa sivulle, asento meni vähän niin ja näin, kun koirassa ei toimi jarrut. Mutta palkka vain oikeasta asennosta, ja eiköhän tämä tästä ala edetä.
Oltiin tänään lenkillä tulipalossa. Isä poltti jotain luonnontuotetta tuolla pellolla ja minun piti mennä katsomaan että ne palavat siellä yksityisesti, eivätkä järjestä mitään überbileitä koko pellon korsille. Rood ihanuus pysyi nätisti kaukana tulesta, itse kyllä meinasin syttyä palamaan. Mutten sitten viitsinytkään. Ja loppujen lopuksi, tämähän ei liittynyt mihinkään.
1 kommentti:
Phiih. Olisinpa itsekin yhtä perusteellinen kouluttamisen suhteen. Siis että ihan oikeasti kävisi ensin paperilla läpi noita suunnitelmia :D
Mulla on tapana vaan käydä päässä läpi mikä meni pieleen ja miettiä uudet helpommin tajuttavissa olevat lähestymistavat.
Oli jo parikin sotasuunnitelmaa pujottelun varalle, mutta ainakaan viimeksi niitä ei tarvittu. Eiköhän meille uusi ongelma putkahda jostain tuota pikaa ;)
Lähetä kommentti