Alikersantti Kiili: TJ0

Pääsin reserviin. Sen kunniaksi mentiin sitten Roodin kanssa luonnetestiin. Eli tänään poikettiin Huittisten seudun koirayhdistyksen luonnetestissä häpäisemässä itsemme. Oikeasti Rood sai kyllä hyvän tuloksen, olen siitä ylpeä :) Tuomareina toimivat Sirkka Lempinen ja Jorma Lankinen.

Selitän ensin testin kulun, pisteet laitan tekstin loppuun.

Ensimmäisenä siis tervehdimme tuomaria ja kerroin hänelle vähän taustoja. Rood löysi tällä välin edellisen koiran leikittämiseen käytetyn kepin ja alkoi innoissaan heitellä sitä. Kun Sirkka Lempinen sitten koitti tutustua, Rood tarjosi vain keppiä ja leikki innoissaan. Kun tuomari jo lopetti, Rood haki kävyn ja jatkoi. Kovasti yritti paimentaa, olin vähän(enkä mitään vähääkään) huolissani, että se viettää koko testin käpyjä ja havuja paimentaen.

Pelkoni ei ollut turha, sillä Rood jatkoi kävyn paimentamista pelottavan kelkan ilmestyessä. Roodin suhtautuminen oli kyllä yllättävä. Koliseva, ihmisen muotoinen hirviö ei kiinnostanut sitä oikeastaan yhtään. Aina kelkan liikahtaessa lähemmäs Rood nosti kyllä katseensa, mutta ei jaksanut olla kauaa kiinnostunut. Suuremman huomion hirviö sai vasta noin metrin päässä, jolloin Rood vilkaisi ja nuuhkaisi hieman kiinnostuneena vehjettä ja jatkoi sitten kävyllä leikkimistä. Koira ei hakenut minusta turvaa lainkaan, se jättäytyi itse päinvastaiselle puolelle kelkkaa. Kun sitten kyykistyin kelkan viereen Rood tuli kyllä katsomaan, ja tarjosi käpyä kelkallekin. Raukka jäi ilman leikkikaveria, hirviö ei suostunut leikkimään.

Tämän jälkeen käpy jätettiin taaksemme, ja vuorossa oli puolustushalun testaus. Hurjan pelottava Jorma Lankinen hyökkäsi metsästä kimppuumme kävellessäni Roodin kanssa. Rood oli kiinnostunut tästä äijästä. Tai lähinnä miehen heiluttamasta kepistä. Kun Lankinen tuli lähemmäs, Rood nappasikin kepin miehen kädestä. Ei sille tainnut tulla mieleenkään kokea itseään millään tavoin uhatuksi. Omituista.

Seuraavana oli vuorossa kovuus. Kävelimme Roodin kanssa seinänviertä, kun yhtäkkiä maassa makaavat haalarit hyppäsivät pystyyn. Sitä kyllä säikähdimme, sekä minä että koira. Kun sitten palasimme paikalle, Rood ei muistanut koko juttua.

Temperamenttiä testattiin peräämme kierivällä, kolisevalla tynnyrillä. Rood ei pelästynyt tätä oikeastaan yhtään. Se kyllä väisti, mutta vain sen verran, että pelkäsin sen jo jäävän alle. Tynnyrin pysähdyttyä Rood palasi itse katsomaan sitä eikä pelännyt yhtään. Lähinnä vähän kummastutti. Roodin mielestä nämä kokeet eivät tainneet olla lainkaan niin pelottavia kuin mitä oli tarkoitettu.

Toimintakyvyn testaaminen jatkui pimeällä huoneella, joka ei sekään pelottanut Roodia yhtään. Se kävi kiinnostuneena huoneen läpi, eikä sitä säikäyttänyt lentävä ämpärikään. Tervehdittyään ämpäreitä heittelevän Lankisen se sitten tuli minunkin luokseni, kuin sanomaan "mitäs sä pöljä täällä pimeässä istut?".

Ja sitten terävyys. Veljeni kertoi Roodin jääneen tuijottamaan hyökkääjää. Se taisi kuvitella, että taas joku tulee sen kanssa kepeillä leikkimään, koska tuijotus oli kuulemma ollut selvää paimennusta. En ole yllättynyt, Rood ei osaa edes kuvitella että kukaan ihminen saattaisi kohdella sitä julmasti. Kun tuomari sitten tuli koiran luo, se oli tietenkin aivan mielin kielin.

Viimeisenä vielä ampuminen. Roodhan on siihen tottunut, kun metsästävässä perheessä elää, eli laukausvarmahan siitä tuli. Kovasti se olisi juossut ampujan luo katsomaan, josko siellä olisi verijälkeä ajettavana.

Ja sitten ne pisteet. Sulkeissa tuomarien kommentit kohtaan.

I Toimintakyky +1, kohtuullinen (olisi ollut +2 ilman sitä kävynpaimennusta)

II Terävyys +1, pieni ilman jäljelle jäävää hyökkäyshalua

III Puolustushalu +1, pieni

IV Taisteluhalu +1, erittäin suuri (paimennus lisäsi jonkin verran)

V Hermorakenne +1, hieman rauhaton

VI Temperamentti +3, vilkas

VII Kovuus +3, kohtuullisen kova

VIII Luoksepäästävyys +3, hyväntahtoinen, luoksepäästävä, avoin

Laukauspelottomuus +++, laukausvarma

TULOS HYVÄKSYTTY, +++ 176


Ei tässä tainnut mitään yllättävää ilmetä. Ihan sellainen koira se on kuin oletinkin. Tosin, oli se hienoa huomata että se oli juuri niin hyvä kuin mitä itse ajattelin. Siinä on kyllä hyvä harrastuskaveri. Ja nyt on mustaa valkoisella ettei se ole mikään turha piski :)