YUP: Me viihdytämme teitä

Mii feil hyvin vahvasti nyt.. Tuomari oli hyvin pahoillaan kun meidän BH-kokeen läpäisy jäi kiinni yhdestä liikkeestä, paristakymmenestä sekunnista.. Stefa lähti sitten paikallamakuusta, ja arvatkaapa miksi. Minä ajatuksissani puristin pari kertaa kämmenet nyrkkiin ja auki siinä seistessäni, sitten päähäni pälkähti, "ei hitto mitä mä teen", mutta se oli jo myöhäistä, Stef oli vastannut kutsuun ja lähtenyt mun luo. Liike oli Stefan silmään näyttänyt samalta kuin sormien napsautus, jolla kutsun sen lenkillä luo kytkettäväksi. Että näin :D

Mutta totta jos puhutaan, niin aika kamalaa se oli muutenkin. Seuruu oli hirveetä shaissea (tuomarin mukaan vain hieman väljää), jäävissä(jotka ei oo enää jääviä) ennakoi, ja jotenkin muutenkin haahuili miten sattui. No, luoksetulo oli aivan ideaali. Myös henkilöryhmään suhtautui hyvin. Mutta mä haluan treenata nää kaikki liikkeet paljon paremman näköiseksi ennen uutta yritystä, mun mielestä se hieman väljä seuraaminen oli ihan hirveetä laahustusta! Oikeesti :D Ja mitä enemmän mua harmitti(vaikka, lopulta mä sit vaan totesin että ei sitten, otetaan treenin kannalta) sitä kauempana Stef kulki. Sillä on joku "emmähaluutullasunlähelle" -kriisi. Luoksetulossa tätä ei ollut, aaargh, mitäääh, miksen ymmärrä.. No, tuomari oli kuitenkin nähnyt Stefan aiemmankin luonnetestin, kehitystä oli kuulemma tapahtunut. Mutta mä haluan kehittyä ton kanssa vielä pidemmälle!

Mut hei positiivista. Mä osasin ottaa ton harjoittelun kannalta, Stefa oli oma onnellinen itsensä, ja ainakin ihmisiä hymyilytti seurata kuinka onnellinen Stef oli käyttäessään jokaisen kehun hetken mua vasten hyppimiseen. Meillä oli ihan mukavaa, ja niin oli muillakin :) Vaikka kauheeta rahanhaaskausta se olikin :D Muttei mietitä sitä.

Ei siis ihan heti mennä kokeilemaan uudestaan, vaan mä alan nyt oikeasti keskittyä tähän seuraamisen väljyyteen. Enemmn niitä tilanteita, joissa sitä esiintyy, eli kokeenomaista treeniä, vakavissaan otettua treenitreeniä eikä enää sitä pientä kivaa mitä mä yleensä teen. Niin! Nyt niskasta kiinni ja tosimeiningillä, pojjaat! Hankin vaikka sen kamalan kalliin CanisTempus -treenikalenterin, että saan nää järjestykseen. Ainakaan ei tarvii hankkia toista koiraa ihan heti, kun Stefaa saan työstää puhtini pois. Ville tosin oli rakentavasti sitä mieltä, että annetaan Stefan olla tommonen kun se on ja otetaan labradorinnoutajan pentu, jonka voi sit kouluttaa alusta asti. Mä nyt kuitenkin oon vielä Stefan kehittymisen kannalla.

Mutta kerrotaan jotain kivempaakin. Meillä oli mahtavat ilmaisu/esineruututreenit sunnuntaina. Opin tosi paljon rullailmaisun opettamisesta, ja nyt ollaan sitten aloiteltu sitä. Ja esineruudussakin päästiin alkuun, kun naksuttelen tuolle Stefalle oikean luovutuksen. Oon vaan niin laiska naksutteleen, mutta Stef onneks oppii nopeesti.

Noin mä meen nyt nukkuun. Aivot ei enää toimi, ja Ville ja Stefa riehuu erittäin keskittymistä häiritsevästi. Valehtelen sitten myöhemmin lisää.