Muse: Survival

Kootut selitykset. Pitäis vissiin treenata enemmän ja kisata vähemmän? :D

Tiistaina siis oli tokokoe, eikä saatu edes tulosta. Mutta sellaista sattuu, itsetunto on korkealla siitä huolimatta, ja ensi kisoista haetaan ykkönen! Tai ainakin se tulos.. Ois nimittäin aikakin jo onnistua jossain :D Mutta sit kun on noi ilmoittaudutut jaloista pois, voidaan alkaa keskittyä noihin ongelmiin, ja siirtää seuraavat kisastartit kauas tulevaisuuteen.

Eli siis tokokoe Ilmajoki, 10.7.

Luoksepäästävyys 10

Paikalla makaaminen 0 Tässä on hyvä selitys: Unohdin sanoa odota. Lähdin vaan kävelemään, ja Stef lähti seuraamaan, kun ei ollut saanut mitään paikallaolokäskyä. Voi sitä nolouden määrää, kun ohjaaja jännittää eikä osaa olla.

Seuraaminen kytkettynä 5 Mun mielestä se ei edes seurannut. Ois vissiin pitänyt antaa uusi käsky.

Seuraaminen taluttimetta 0 Päätin että ei oo mitään järkeä antaa sen koiran haahuilla, joten käskytin uudelleen ja kehuin koiraa kun se tajusi mistä on kyse. Nollille sitten tietty, kun puhuin, mutta seuraaminen oli jo ihan hienoa :)

Maahanmeno seuraamisen yhteydessä 8 Seuraaminen vähän huonoa.

Luoksetulo 7 Lähdin taas kävelemään käskemättä koiraa paikallaoloon, tajusin mitä tein, pysähdyin kahden askeleen jälkeen ja käskin koiran. Luoksetulo oli vähän hidas.

Seisominen seuraamisen yhteydessä 0 Meni maahan.

Estehyppy 6 Tästä mä oon niin ylpee! Tajusin maanantaina että enhän mä ole opettanut Stefalle hyppyä laisinkaan! Mutta ylihän se meni että paukahti, kun annoin haun lähetyskäsimerkin. Käsimerkistä sitten laski pisteet, ja koira myös vähän väisti minua kun tulin sen luo.

Kokonaisvaikutus 8 Saatiin kehuja kun kannustin koiraa aina kun sitä alkoi ahdistaa. Kyllä me vielä tosta Stefan treenikenttäahdistuksesta päästään yli.

Pistemäärä yht. 77, ei tulosta. Mutta tosiaan, ensi kerralla se tulos jo tulee :D Otin koiran kanssa vähän seuruuta kentän ulkopuolella suorituksen jälkeen, ja se meni niin upeasti ettei oo tosikaan! Eli ilmeisesti mä jännitin kehässä jotenkin niin ettei se siellä sitten onnistunut. Eli mulle taas enemmän treeniä. Ja vähän koirallekkin :D

Mutta hyvä mieli jäi. Jostain syystä :D Tuntuu että kyllä me se ykköstulos sieltä vielä haetaan, kun kaikki virheet tapahtuivat selkeästä syystä. Kun vielä tuon seuruun saisin sellaiseksi, ettei siihen vaikuta mun mielialani tai jännittämiseni, niin oisi upeaa, mutta koska siihen ei välttämättä ikinä päästä niin mun täytyy vaan opetella käyttäytyyn.

En mä sitten taas keksi mitään tän filosofisempaa. Tulkaa joku tiskaan mun tiskit niin mä pääsen koiran kans treenaan.