Särkyneenpyörän Stefa & My Trusted Friend Kane's Wicky & Mieletön Moottori

Särkyneenpyörän Stefa & My Trusted Friend Kane's Wicky & Mieletön Moottori

torstai 19. kesäkuuta 2008

Lisää PK-touhua

Tänään oltiin taas metsässä palveluskoirailemassa. Otettiin esineruutua niin, että ensin avustaja leikki koiran kanssa, sitten minä pitelin koiraa kun avustaja kävi viemässä lelun heinikkoon. Maasto oli tosi vaikea, paljon kiviä ja mättäitä, pieniä puita ja vielä mäessä. Roodilla olikin vaikeuksia, kun sen esineiden etsintä perustuu pääasiassa siihen, että se kompastuu leluun.. Se ei siis käytä nenäänsä eikä silmiään, vaan yksinkertaisesti harhailee ja toivoo parasta. Se kuitenkin jatkoi etsintää todella sinnikkäästi kunnes löysi lelun. Parin toiston jälkeen tehtiin niin, että pentu ei nähnyt kuinka lelu vietiin, vaan sanoin sille vain merkkisanan ja lähetin. Rood lähti innoissaan, siihen suuntaan mistä edellinen oli löytynyt, mikä oli lelun sijaintipaikasta vasemmalla, etsiskeli aikansa ja katsoi sitten minuun kysyvästi. Toistin käskyn ja Rood lähti oikeaan suuntaan. Lelu oli näkyvästi kannon päällä ja Rood ohitti sen monta kertaa, mutta meni kyllä hetki ennen kuin se tajusi kiivetä kannolle ja kompastui leluun. Se oli niin ylpeä, että jopa toi lelun minulle asti, vaikkei yleensä tuo. Otettiin vielä pari toistoa, ja jossain vaiheessa pentu havahtui ja alkoi haistella. Lelu oli tällä kertaa kannon takana, koska se oli saanut viimeisenä helppona esineenä nähdä sen asettelun, ja se suunnisti suoraan kannolle. Se nuuhki tarkkaan kannon ja paikan jossa lelu oli ollut ennen kuin avustaja oli siirtänyt sen kannon taakse(oli siis ensin laittanut lelun näkyviin, mistä minä käskin laittaa sen piiloon), ja löysi kohta lelun. Taas se ylpeänä toi saaliin minulle. Olin todella tyytyväinen.

Sitten otettiin vielä vähän hakuiluharjoitusta, mikä oli tyhmää minulta. Halusin vain tehdä pennun kanssa jotain hauskaa, ja hakuiltiin nyt sitten vähän ilman suunnitelmaan. Avustaja juoksi metsään pennun nähden ja piiloutui kiven taakse. Rood seurasi juoksurataa täysin suoraan kiven taakse missä sai palkan. Otettiin toinekin tälläinen, missä avustaja juoksi isomman kiven taakse, ja Rood suunnisti ensimmäiselle kivelle. Kehotin sitä uudelleen etsimään "äijä" käskyllä, ja lopulta se sitten löysikin avustajan. Ihan kivasti meni, vaikkei suunniteltu ollutkaan.

Rajoissa ollaan edetty seuraava pätkä. Ei vaan innosta tuo kolmas osuus, kun siinä on aika paha kulkea:P Mutta minkäs teet, täytynee vain karaista itseni ja lähteä rämpimään.

Ja vielä. Kissasta löytyi punkki, hyi. Poltettiin se(punkki, ei kissa) ettei lisäänny. Silti inhottavaa, että meillekkin on punkkeja tullut. Nyt täytynee kysyä eläinlääkäriltä tuon ikäisen punkkikarkotteesta..

Ei kommentteja: