Tokoa ja kasvua

Jessus, Roodista on tullut iso! Äsken koitin kovasti mittailla sen säkäkorkeutta, ja arvioni on 45cm, vaikka varmaksi ei voi sanoa sillä heilumisella:D mutta siis, säkä 45! Se on paljon! Painoa ei sen sijaan ollut tullut lisää melkein ollenkaan, paino 8,6kg. Sairastuu mokoma vielä anoreksiaan:P Onhan se aina ollut hoikka, mutta että noin laiha.. Hämmentävää.

Tokokoulutus alkoi torstaina, paikalla kaikki kunnan pennut, niitä on, tattadadaa! kolme! Hurja määrä:P Mutta saadaanpahan yksilöllistä opetusta. Tuo eka tokoilu oli aika karmaiseva:D Rood oli niin stressaantunut, että vain kaiveli maata ja hyppeli hihnassa. Onneksi se siitä kuitenkin rauhoittui, ja jaksoi aina välillä keskittyä kontaktiharjoituksiin. Kaverikoira Rasa meni upeasti, se oli kuin luoto tokokentälle:P Mutta yllättävää kyllä en ollut edes kateellinen, ylpeä vai omasta pennelistäni. En kai vain minä ole kasvamassa aikuiseksi? Ei ikinä.

Ollaan harjoiteltu hirmuisesti luoksetuloa, ja se onnistuukin jo 90prosenttisesti. Joka kymmenes kerta minä vaan seison sikojen keskellä tai jotain muuta vauhtia hillitsevää ja huomiokykyä häiritsevää. Kontaktia ollaan kanssa jonkin verran otettu, silmiin katsominen on ilmiselvää ja jokapäiväistä kun mennään ulos, päästetään irti hihnasta, tullaan ulos autosta, saadaan ruokakuppi. Tässä on tapahtunut huimaa edistystä.

Oltiin metsässäkin eilen(vai toissapäivänä?) Joka tapauksessa Rood päätti vähän irtautua kauemmas ja minä päätin vaihtaa suuntaa ja jatkaa matkaa. Pentu ei kuitenkaan tullun ihan heti takaisin, ja palasin katsomaan minne se oli jäänyt. Sitä ei ollut missään. Aloin vähän hätääntyä, mutta ymmärsin palata pihaan, missä pentu olikin, istui kuistilla katselemassa että "missäs olit, hukkasin sinut!" Hienoa, että se osaa eksyessään palata pihaan. Tämän jälkeen onkin taas muistanut pysyä lähelläni.

Olikohan sitten vielä jotain:D Ei tähän hätään tule mieleen. No, palaillaan.