Huomatkaa että kirjoitin tämän itse omin sanoin, ja olen saattanut myös ymmärtää jotain väärin. Toivottavasti tästä kuitenkin on teille apua, musta ainakin tuntuu että tulevaisuus kisoissa ja kokeissa on paljon aiempaa valoisampi.
Vappu Alatalon luento Psyykkinen
valmentautuminen koiraurheilussa
20.9.13
Oikea vireystila
Se mikä yleensä koesuorituksen pilaa on ohjaajan väärä vireystila ja siihen
vaikuttava jännittäminen. Viretila johtuu autonomisesta hermostosta eikä ole
siis suoraan ihmisen itse hallittavissa. Viretilaa pystyy kuitenkin muuttamaan
rutiineilla ja ennen kaikkea itsensä tuntemisella.
Suorituksen
kannalta optimaalisin viretila on yleensä keskitasolla, ei liian korkealla eikä
liian matalalla. Ohjaajalle sopivin viretila on kuitenkin hyvin yksilöllistä,
ja siksi kannattaa kokeilla kisoissa erilaisia viretiloja, ja näin ottaa selvää
mikä sopii itselle parhaiten. Jokaisella ihmisellä on oma luontaisesti sopiva
viretila, jossa koesuoritus sujuu parhaiten.
Pitää
huomioida, että myös koirilla on omat ominaiset viretilansa. Joskus hyvät
koirat ja hyvät ohjaajat eivät vain toimi yhteen, ja usein syy löytyy juurikin
viretilasta. Esimerkiksi korkeassa vireessä parhaiten toimivan koiran viretila
yhdistettynä matalassa vireessä toimivaan ohjaajaan, saattaa aiheuttaa koiran
korkean vireen laskua matalammaksi, pois optimaalisuorituksesta, samoin kuin
ohjaajan vireen nousua pois hyvältä virealueelta. Myös koiria voidaan opettaa
siirtämään virealuettaan, mutta lähtökohtaisesti on helpompaa jos ohjaaja
opettelee koiralleen sopivan viretilan. ”Vieraassa” viretilassa kisaaminen on
usein väsyttävämpää, mutta tuloksen kannalta lähes välttämätöntä.
Tärkeää
tässä on oppia löytämään oma viretilansa jolla toimii parhaiten. Se selviää
yleensä vain kokeilemalla, mutta koska kokeissa ja kisoissa tulee kuitenkin
käytyä voi niistä osan uhrata eri viretilojen kokeiluille. Jatkossa sitten
toivon mukaan päästään vähemmillä koekäynneillä samoihin tuloksiin. Kirjaa ylös
millainen olo oli, miten meni, mitkä merkit tarkoittavat että kaikki on ok, tai
virettä on nostettava tai laskettava. Opi myös tuntemaan koirasi!
Kun
oikea viretila on löytynyt, pitää sitä oppia hallitsemaan. Teoriassa tämä on
yksinkertaista: jos vire on liian matala, on sitä nostettava, jos taas liian
korkea, on sitä laskettava. Vire kuitenkin johtuu aiemmin mainitsemastani
autonomisesta hermostosta, joten sen säätäminen ei onnistu tuosta vaan. Jos
ihminen on herkkä musiikille, kannattaa musiikkia käyttää tähän apuna,
rauhalliset kappaleet laskevat virettä ja nopeatempoiset kappaleet nostavat
virettä(tämäkin on yksilökohtaista). Koerutiiniin voi myös sisällyttää jonkin
tietyn musiikkikappaleen tai bändin, joka jatkossa tuo ihmisen oikeaan
mielentilaan. Jännittäminen nostaa viretilaa, samoin kuin esimerkiksi
tanssahtelu. Syvään hengittäminen taas laskee sitä. Kun vireen säätämisestä on
tehty rutiini, se säätyy koepaikalla jo itsestään.
Pitkässä
suorituksessa, esim. monta kisastarttia samana päivänä, useampipäiväiset kisat,
pitää myös muistaa että korkeassa vireessä toimiva ohjaaja (ja koira!) pitää
laskea starttien välissä alemmalle viretasolle, jotta jaksetaan suorituksen
loppuun. Esimerkkinä koira ja ohjaaja voivat mennä autoon suoritusten välillä,
mikä yleensä tarkoittaa koiralle turvallista lepopaikkaa, ja ohjaajalle
rauhoittumista kisapaikan vilinästä.
Mielikuvaharjoittele.
Tokossa, liikkeiden välissä, käy seuraava liike pari kertaa läpi päässäsi –
ehdit kyllä. Vasta kun seuraava suoritus on selkeänä mielessäsi, vastaa ”valmis”.
Jännitys ja sen hallinta
Jännitystä on kahta tyyppiä. Hyvää jännitystä, joka nostaa vireen
oikeaan tilaan, ja huonoa jännitystä, joka siirtää ihmisen väärään viretilaan.
Jännitys
aiheuttaa monia reaktioita, muun muassa ärtyneisyyttä. Jos koepaikalla ihmiset
tiuskivat ja ovat epäkohteliaita, yritä ymmärtää – heitä vain jännittää.
Jännityksen
syynä on yleensä liialliset tavoitteet. Pitää saada parhaat mahdolliset
pisteet. Pitää olla parempi kuin muut. Pitää saada ykkönen. Pitää saada luva.
Heitä kaikki tavoitteesi kokeen ajaksi romukoppaan. Ensin on tehtävä
koesuoritus, sen jälkeen mietitään miten ne tavoitteet menivätkään. Älä mieti
tavoitteita koetilanteessa, mieti koiraasi. Unohda suorituspaineet. Luota
koiraan. Keskity johonkin muuhun. Tarvittaessa koepaikalla voi kokeilla
esimerkiksi koordinaatiojuoksua, niin ettei ehdi ajatella tulevaa suoritusta.
Tai ota mukaan ristikoita ratkottavaksi! Liiku, se rentouttaa. Kehon on pakko
toimia kunnolla (hengitys, sydän) jos juokset pari spurttia. Myös lämmin
vaatetus rentouttaa. Hengitä syvään.
Jos koira käyttäytyy
koepaikalla omituisesti
RAUHOITU niin koirakin
yleensä muuttuu normaaliksi.
Opi tunnistamaan jännityksen alku. Huomaat sen ehkä ensin perhosista
vatsassasi, mutta jännitys alkaa kuitenkin aina aivoissasi. Kun alkaa
jännittää, mieti. Mikä sen laukaisi? Miten sen voi seuraavalla kerralla
välttää? Analysoi. Mitä tapahtui kun kaikki kaatui?
Myös
rutiini helpottaa jännittämistä. Mitä mietit treeneissä? Mieti samaa kokeessa.
ANALYSOI suoritustasi
SEURAA eri vireiden ja
tilanteiden vaikutusta
RUTIINI auttaa
selviämään koetilanteesta
TREENAA PÄÄTÄSI
Itseluottamus
Älä puhu epäonnistumisista. Virhe on mahdollisuus kehittyä.
Epäonnistuminen on vain onnistuminen jossa on mukana virhe. Yleensä
epäonnistuneet suoritukset sisältävät paljon onnistuneita kohtia ja vain yhden
virheen. Epäonnistumisia ei ole.
Keskity
olennaiseen, eli siis positiiviseen. Jos kehästä tullessasi joku muu kiinnittää
huomiosi virheeseen (”Voi vitsi kun teillä meni hyvin kunnes se luoksetulo..”)
ESTÄ SE. (”Sori mun pitää kyllä nyt mennä palkkaan tää koira.”) Kehitä
itsellesi tapoja paeta negatiivisista keskusteluista. Kaikki muu on
todennäköisesti mennyt hyvin, keskity siihen.
Älä
mene kokeeseen tavoitteella ”täytyy saada ykkönen”, ”pakko saada karsintanollat
kasaan SM-kisoja varten”. Mene kokeeseen mittaamaan oma tasosi. Heitä taas ne
tavoitteet romukoppaan. Ne ovat kisatilanteessa vain tiellä. Tekeminen
kehittää, ja se on tärkeintä.
Kokeen
jälkeen tee kaavio (eli jälleen kerran, analysoi!). Mikä meni hyvin? Mitä pitää
vielä treenata? Hyvin menneitä asioita pitää löytää tuplasti enemmän. Mitä enemmän
niitä löydät, sen paremmaksi itsetuntosi kehittyy.
Tavoitteet
Vuosiluvut tavoitteissa todennäköisesti hidastavat niitä, luoden
suorituspaineita. Ajattele tavoitteet enemmänkin toiveina. Kuten noin sata
kertaa aiemmin on mainittu, älä ainakaan mieti niitä koetilanteessa! Silloin
ajatellaan ”Katsotaan miten käy, tätä varten me ollaan treenattu.”
Pyri
realistisuuteen omissa tavoitteissasi. Aseta ne ennemmin aavistuksen (huom.
aavistuksen, ei paljon) alakanttiin, jotta ne on helpompi saavuttaa ja siten
kohottavat itseluottamustasi. Käy tavoitteitasi myöhemmin läpi, jos listassa on
enemmän saavuttamatonta kuin saavutettua, tavoitteesi eivät olleet realistisia.
Tavoitteena
on oltava asiassa kehittyminen, ei siinä valmistuminen. Näyttäkää mulle valmis
seuruu!
Kokeeseen valmistautuminen
Ennen kokeeseen lähtöä rutiinisuorituksen on oltava niin hyvä, että
sillä pääsee läpi(tai saa nollan). Jos liikkeet eivät mene treeneissä ekalla
toistolla (ja rutiinilla) hyvin, miksi ne menisivät kokeissa? Sama juttu
agilityssä, jos kolmosen rataa ei pääse ekalla yrityksellä nollana läpi, on
aika pieni todennäköisyys että se menisi kokeessakaan. Treenaa valmiiksi ennen
koetta.
Usko
itseesi. Älä välitä virheistä. Puhu itsellesi järkeä. Jos pää alkaa sanoa ”ei
me pystytä tähän, aurinko paistaa väärästä kulmasta, musta kissa käveli yli
tien, kentällä on väärä pohja” totea takaisin että höpö höpö. Me pystytään
tähän treeneissäkin.
Jos koira tekee
omituisen virheen treeneissä ennen koetta, unohda se. Jos se ei ole sitä
virhettä ennenkään tehnyt, ei se tule todennäköisesti tekemään sitä
jatkossakaan – saati sitten siellä kokeessa.
Luottamus kasvaa rutiinin myötä. Keskity ja luota itseesi kaikissa
tilanteissa. Ajattele, että pystyt kisoissa suoriutumaan tasosi mukaan. Ja jos
virhe kuitenkin tulee, hyväksy itsesi! Ihmiset tekevät virheitä, ja aika harvan
elämä on kiinni yhdestä ykkösestä (tai nollasta).
Koesuoritusta
vaikeuttavat eniten ne tavoitteet. Voittaminen on liian tärkeää, ja itsetunto
on liian usein sidottuna tuloksiin.
Kohota itseluottamusta
1.
Haasta itsesi
2. Pilko
treeni niin että onnistut usein.
3. Muista
onnistumiset hyvin ja pitkään
4. Tee
itse aina omat päätöksesi (ei kokeeseen
koska joku pakottaa, ei ohjata agirataa niin kuin muut ohjaa, jos ei itse
tahdo)
5. Kehu
kavereita ja valmentajia. (Tää on joku
amerikkalainen juttu. Kannattaisko meidän suomalaistenkin koittaa?)
6. Tee
vaihtelevia treenejä
7. Huolehdi
hyvinvoinnistasi (MUISTA tää! Koirista
kyllä huolehditaan, muttei itsestä. Syö hyvin, nuku hyvin, rentoudu
riittävästi. Hemmottele itseäsikin. Äläkä vaadi itseltäsi liikoja.)
8. Valitse
innostuneita ihmisiä ympärillesi (Yleisöstä
tuli huomautus ”ei liian innostuneita, ne masentaa!” Mä taas kysyn, miten
kukaan voi olla liian innostunut koiraharrastamaan? Vai oonko mä itse sellainen
masentavan innostunut :D )
9. Ajattele
positiivisesti!
10.
Muista unelmasi!
Mitä enemmän kritisoit
muita, sitä enemmän kritisoit itseäsi.
Kisavalmius
·
Lajiosaaminen
·
Koirankoulutusosaaminen
·
Fyysinen osaaminen
·
Henkinen osaaminen
Kisatilanne alkaa ilmoittautumisesta: valmistautuminen, kisa,
loppuanalyysi.
Tunnista
suorituksen optimitilat. Rytmitä päiväsi kisaan sopivasti. Jos häiriötä
kisapaikalla ilmenee, älä huomioi sitä, ja jos huomioit, palaudu siitä. Katsele
maailmaa ennemmin vaaleanpunaisten kuin tummansinisten lasien läpi.
Valmistautuminen
Tee tämä itsellesi tyypillisesti: milloin aloitat valmistautumisen,
mitä teet ja missä vaiheessa, oikea mieliala ja tunnetila..
Sosiaalinen
kartta on tärkeä muistaa! Ketkä vaikuttavat mielialaasi koepaikalla, ketkä ovat
hyödyksi ja ketkä haitaksi. Jälleen kerran, kehitä sneikki katoamistapa
haitallisten ihmisten suhteen. ”Sori mun pitää mennä nyt vessaan..”. (Yleisön
huomio: Ai siksi kisapaikoilla on aina niin pitkät vessajonot!)
Pidä
huolta rutiineistasi ja rituaaleistasi. Opettele huomioimaan käytöksesi
ennusmerkit, minkälainen jännitys tarkoittaa hyvää suoritusta, minkälainen
virheitä.
Kisa-analyysi
Tämä on lopulta se mikä auttaa sua kehittymään. Listaa seuraavat
asiat:
Yleisarvosana asteikolla 1-5
Miten saavutit aiemmin asettamasi suoritustavoitteet asteikolla 1-10
Ajatukset eri vaiheissa
Tunteet
Yleisfiilis
Keskittyminen
Fyysinen olo
Miten rutiinit sujuivat
Ulkoiset tekijät (sää, kenttä, ihmiset..) ja oliko niistä hyötyä vai
haittaa
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti