Lisää esineruutua. Illalla seitsemän jälkeen, on pimeää ja sataa. Ja minä ja koira mennään metsään etsimään esineitä.
Otettiin siis taas esineitä, kun loppuviikko on pelkkää tiellä lenkkeilyä, metsään ei saa mennä kun tulee metsästäjiä. Ja me ei saada pelotella peuroja.
Otin viisi toistoa, koska olosuhteet olivat aika vaikeat. Koira ei nähnyt mitään, joten sen piti käyttää nenäänsä(tavoitteeni). Otin tosi helppoja esineitä, suoraan edessä tai aavistuksen oikealla ja vain muutaman metrin päässä. Kolme ekaa olivat ylihelppoja ja koira löysikin ne melkein heti, kaksi viimeistä laitoin vähän kauemmaksi. Löysi se nekin melkein heti.
Eli koiraa ei pimeys ja sade tuntuneet haittaavan. Hyvä. Viereisellä pellolla oli varmaan peuroja, kun Rood tuijotteli sinne aina esineiden välissä. Tosi hyvin siihen nähden se teki töitä, kylmyys, märkyys ja pimeyskään eivät laskeneet sen motivaatiota yhtään. Rood on superkoira.
Huomasin muuten, että minulla on traumoja Nemin kuolemasta. Rood nukkuu nyt kuistilla kun siellä on viileämpää(siis nyt se nukkuu, ei öisin), se pysyy siellä eikä mene tielle, sen tiedän. Silti, aina kun näen ikkunasta autonvalot juoksen paniikissa kuistille etsimän Roodia. Siellähän se hymyilee paikallaan, "en mä minnekkään auton alle oo jäänyt". Aika surullinen ongelma, kun koko ajan pelkään pahinta.
Särkyneenpyörän Stefa & My Trusted Friend Kane's Wicky & Mieletön Moottori
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
6 kommenttia:
Jäikö edellinen koira siis auton alle?
Tosi kurjaa pelätä jotain tuollaista koko ajan. Voitko sitten laittaa Roodia liekaan, kun se on pihassa yksikseen? Ei tarvis pelätä sen hävinneen auton alle.
Voin kuvitella ton pelon, joskin en ihan niin todentuntuisena kuin sinä varmasti, sillä en ole koiraa menettänyt tapaturmaisesti. Mulle riitti, kun näin yhen viikon aikana useammankin unen, jossa Elvis jää auton alle. En sitten uskaltanut vissiin reiluun viikkoon laskea sitä remmistä irti, kun pelkäsin unen käyvän toteen.
Hieno juttu, että treenit on sujuneet!
oi, oli pakko tulla kommentoimaan, kun niin upean värinen bortsu :)
tollereissa ei ole onneksi mitään linjaa, vaikka monen kokoisia löytyykin. Metsästys käytössä tollerini ei ole paukku-arkuuden takia.
Kaveriltakin löytyy tuolainen ruskea valkoinen väriltään oleva bortsu, ovat niin veitikan näköisiä (:
Mukavaa talven jatkoa, varmaan usemmankin käymme täällä blogia kurkaamassa!
Mullaki aina jos Pyrri karkaa ja sitä ei heti kuulu tulee mielee et onko se jääny auton alle. Mun kissa, joka oli mulle tosi rakas jäi auton alle noin neljä vuotta sitten. Plus tietty tässä puolen kilometrin säteellä meistä on jääny auton alle jo kaks koiraa. Tosin niistä on jo aika kauan aikaa mut kuitenkin.
Mut Rood on niin äärettömän nätin näkönen ja sun kirjotuksia on aina hauska lukea. :D
Rood se vaan kaunistuu, ihan mielettömän nätti neiti! <3
Aussie, jjuu. Kasvattajan kanssa on mailailtu yms., ootellaan nyt vaan että nartun juoksu alkaa. :> Jos rahatilanne on ok, eikä mitään järisyttävää tapahdu, astutus onnistuu ja pentueeseen syntyy sopiva narttu niin tuossa keväällä mulla pitäis sitten olla tuon poroelukan lisäksi pieni aussiepupsi. Iih! 8D
Ei haittaa toi linkitys. Mieki voisin vihdoin ja viimein laittaa Roodin tohon linkkilistalle. :D
Kiitos onnitteluista. Kyllä toi tavotteiden asettamaninen on musta aina vaikeeta. Tai viime vuodelle mulla oli selvät tavotteet jotenki, mut nyt kun mietin mitä asettas tavotteeks ens vuodeksi nii en sitten osaa ollenkaa miettiä järkeviä tavotteita.
Aivan ihana uus kuva tossa Roodista! Tommosen bortsun mie haluan kyllä sitten joskus kun seuraavan koiran aika koittaa. :D
Lähetä kommentti