Radiohead: Optimistic

Olenko ikinä muistanut kertoa teille, että Rood on maailman upein koira? Jos en, niin nytpä tiedätte :)

Tänään siis taas treeneissä. Olin ihan varma että meidät tyyliin työnnetään kuraojaan häpeämään, kun ei oltu edistytty yhtään.. Minulla kun ei tahdo aika riittää kuin yhteen tai kahteen treeniin päivässä. Toisaalta, välissä pitäisi pitää lomapäiviäkin, ja tuo on minun mielestäni kyllä ihan riittävä määrä, jos siis edistystä tapahtuisi. Idea: ei ollut tapahtunut. Edelleen sivulletuloa, kun Rood tulee yhä välillä miten sattuu, ja haluaisin että se tulisi aina heti ekalla täydellisesti. Mutta kun joka kahdeksas toisto epäonnistuu tms :D

Kouluttaja oli siis positiivisesti yllättynyt. Oltiin kuulemma menty valtavasti eteenpäin, vaikken itse ollut huomannut mitään. Toisaalta kun pohtii, niin menihän se viime viikolla välistä oikealle puolelle, poikittain eteen ja mitä ikinä. Enivei, Rood sai hirmuisesti kehuja. Se on vaan niin fiksu, ja varmaan näytteli menevänsä paremmin kuin kotona meni, kun en itse näe edistystä. Mutta joka tapauksessa.

Nyt luvassa: sivulletuloa, sekä pieniä askelia eteenpäin. Tässä minulle alleviivaus, minä kun luulen omistavani saksanpaimenkoiran. Eli PIENIÄ askelia, ei puolentoista metrin harppauksia. Välistä käännöksiä oikealle. Palkka edelleen taakse, välistä pallo kainaloon ja palkka tiputetaan koiran selän päälle.

Ja koitan työstää että tuo toisi sen pallon minulle eikä jäisi pureskelemaan sitä puolimatkaan. Eli siis, kun koira juoksee pallolle, kutsun heti iloisesti takaisinpäin ja juoksen takaperin tarvittaessa. Pitäisi myös hankkia toinen tennispallo, niin olisi helpompaa. Mutta käyn vasta töissä tienatakseni rahat :D Koko kesän palkka kulutetaan tennispalloihin! Kysymys kuuluukin: onko mulla tosi pieni palkka, vai ostanko mä vaan aivan sairaasti tennispalloja?

Että näin tänään. Hirmukivaa treenata noin nopeaoppisen koiran kanssa :) Jopa vesisateessa. Nimimerkki litimärkä puolitoista tuntia kentän laidalla seistyään.