Särkyneenpyörän Stefa & My Trusted Friend Kane's Wicky & Mieletön Moottori

Särkyneenpyörän Stefa & My Trusted Friend Kane's Wicky & Mieletön Moottori

maanantai 29. joulukuuta 2008

Korn: Freak on a leash


Tämän tein itse. Tyynityperä mutta kelpaa=D

Jos jotakuta kiinnostaa uudenvuodenuhkaukset ne ovat kaksi tekstiä alempana, kuten myös yhteenveto tästä vuodesta. Tavoitteet laitoin myös tuohon reunaan esittelyjen alle, että varmasti pysyvät mielessä.

Roodin juoksu siis edelleen. Oli pakko ostaa sille housut kun ei tuota tiputtelun määrää vaan kestä. Varsinkin kun se nukkuu vieressäni, yök.. Muuten piski on ollut edelleen oma helppo itsensä, silti siirryin tänään pelkkään hihnassa ulkoiluun, kun pihapiirissä alkaa juoksennella uroksia. Argh. Mutta toivon mukaan tämä ei kestä enää kauaa, ja sitten voidaan taas riehua entiseen malliin.

Treeneistäkin. Seuraamista olen ottanut pihalla pelkillä perusasennoilla, Rood ei jaksa kovin pitkiä aikoja keskittyä pihalla, joten tarkoitus on ottaa jokapäiväiseksi hyvin lyhyitä keskittymisiä pihassa, tosin, nyt ei auta kun se on remmissä. Kävin ostamassa tuolle myös ketjukaulaimen, ja keskustelin eläinkaupan myyjän kanssa pitkät pätkät pannan asettamisesta kuristamattomaksi. Tarkoitus on opettaa Rood siihen, että ketjupannassa käyttäydytään säädyllisesti, koska se on kuitenkin panta jossa osallistutaan kokeisiin, niin sanovat pk-lajien säännöt. Muuten tuo saakin riehua hihnassa miten mielii, se ei vedä, mutta nuuhkii kaikki puhelinpylväät kiinni ollessaan, ja kiinnihän en sitä tosiaan pidä kuin hyvin harvoin, eli ollessamme kylillä kävelemässä tms. Ei siis aina edes joka viikko. Näin ollen BH-kokeeseen tähdättäessä lienee paras aloittaa alusta asti myös kaupunkiosuuteen harjoittelu. Ensin kävelen Roodin kanssa kotipihassa tuon pannan kanssa, opetan kulkemaan vasemman jalan kohdalla(osittain vielä vähän hakusessa miten, ettei mene sekaisin seuraamisen kanssa). Tänään tein yksinkertaisesti niin, että otin hihnan lyhyelle, ja aina Roodin mennessä liian eteen napautin jalkani yhteen ja pysähdyin. Tuosta jalkojen napautuksesta on tullut Roodille jonkinlainen merkki pysähtyä, kenties koska olen käyttänyt sitä siinä vähäisessä remmikäyttäytymisen opettamisessa, jota Roodille pentuna pidin. No, enivei, Rood ei tainnut päästä ihan perille pannan tarkoituksesta, mutta tämä olikin vasta ensimmäinen harjoitus. Välillä se seurasi, välillä vain istahti järkyttyneenä, kun ei saanut kulkea edelläni. Mutta toivon mukaan se paranee tästä, olemmehan vasta ihan alussa.

Olikohan sitten jotain muuta tärkeää.. Kyllä varmaan mutten muista. Joten kerron toiste tai en ikinä. Jatketaan suunnitelmien raapustelua.

maanantai 22. joulukuuta 2008

Bobby Helms: Jingle Bell Rock



Meitin joulukortti. Vähän tämmänen, mutten ite tehnyt, syyttäkää JL-rallikuvia!

No ei vaan. Kiitos Juunakselle! Ehkä ensi vuonna osaan jo itse.

Ja jos joku ei saa selvää, teksti on tämä: Lumista joulua toivottavat Rood & Takku

Kuva tosiaan mikä on. Kamera edelleen saksanmaalla.

Dry Cell: New Revolution

Joulukin tulee. Ja me vaan seotaan.

Roodilla alkoi eilen kiima:S Voi mun pikkutyttöä. Siitä on kasvamassa iso. Pidän sitä kyllä edelleen valtoimenaan, vaikka pihasta löytyikin jo vieraita koiranjälkiä, ilmeisesti naapurin piskit käyneet tutkimassa meidän pikkuneidin tilan.. Enivei, olkoon nyt vapaana viikon kun tottelee. Sitten kun ne pahemmat päivät lähestyy, joutuu raukka siirtymään pelkkiin remmilenkkeihin. Mutta kunniakseen on sanottava, että ainakin tähän asti se on ollut erittäin mukava kiimasta huolimatta. Pihalla tottelee yhtä hienosti kuin tähänkin asti, sisällä seuraa minua lähes kantapäillä kaiken aikaa, ja on tosi raukea. Ihan hyvä. Hihnalenkeillä hyperaktiivisen koiran väsyttäminen olisikin kammottavaa jo pelkkänä ajatuksena.

Mutta totanoin. Piti tulla tekemään yhteenvetoa vuodesta. No, tavoitteena taisi olla jotain tyyliin pennun kanssa elämään opettelu, yleinen hallittavuus, sosiaalistaminen. No, näin itse kehuen on tavoitteeseen mielestäni päästy hyvin, Rood on upea koiranalku, ja yleisesti ottaen helppo hallita. Tietysti parantamisen varaa on vielä, mutta eiköhän se siitä. Täytyy kuitenkin sanoa, että uskomattoman hyvä tuuri minulla kävi kun tälläisen kullan sain perhettäni kiusaamaan. En osaa parempaa kuvitella.

Sitten täytynee laittaa myös
tavoitteita vuodelle 2009
No, mitäpä tässä. Aika villinä haaveena on, jos loppuvuodesta päästäisiin BH-kokeeseen, ainakin ensi vuoden tavoitteena on opetella liikkeet vähivaroin. Eiköhän se siitä, jos saan jotenkin kanavoitua:P Mutta näkee nyt. Ja toivoo parasta.

Kesän tullen treenataan lisää esineruutua ja aloitetaan jälki. Tai haku, mikäli se tuntuu paremmalta vaihtoehdolta tälle pikkukaverille. Mutta sen näkee sitten kun lumi sulaa, ja tuo mädän tuoksu maanpinnalta vähän siirtyy kesän tuoksun tieltä. Ei viitsi tuolla talvisessa märässä maastossa opetella, kun on ilmeisesti liian vaikeaa sen luonnon kiertokulun(lue maatumisen luomien kaasujen) takia.

Agilityä jos pääsisi joskus vähän aloittamaan. Ei ehkä vielä tämän vuoden juttuja, mutta jos mahdollisuus saadaan, niin mukaan mennään.

Tokossa taas.. No, PK-puolen juttuja eli se käyttäytymiskoe. Miksei vähän alo-liikkeitäkin, jos yrittämistä riittää.

Saattaa olla aika lennokkaat suunnitelmat. Mutta sittenpähän itketään vuoden päästä :D

keskiviikko 10. joulukuuta 2008

Franz Ferdinand: Do you want to?

Kyllä koiran omistaminen on mukavaa(sarkasmikerroin 0). Varsinkin tuollaisen pikkuEinsteinin, kuten Rood. Se on saanut korvat päähänsä taas pitkästä aikaa. Ihanaa kun piski tulee käskystä heti luokse ja tottelee muutenkin kuin ihmisen ajatus. Tarkemmin ajateltuna paremmin kuin ihmisen ajatus. Ihmisten ajatuksen eivät minun havaintojeni mukaan ole mitenkään hallittavissa.. Mutta eksyin aiheesta. Aihe: koira toimii ja elämä on ihanaa!

Tänään ruotsintunnilla luonnostelin vähän koulutussuunnitelman tynkää. Niitä suunnitelmia lojuu jo kaikkialla, huoneen joka nurkassa ja jokaisen koulukirjan välissä. Lopulta sain aikaiseksi kelpuutettavan. Tiivistettynä: luoksetulo, seuraaminen, maahanmeno ja noudon alkeisalkeet. Esineruudun ja jäljestämisen suunnitelmat tökkivät vielä vähän, mutta eivätköhän nekin siitä, kunhan saan nautittua tarpeellisen määrän aiheeseen liittyvää materiaalia.

Luoksetulo tosiaa, avustajan kanssa pihalla yltiöhelppoja harjoituksia, jotka tekevät luoksetulosta Roodille yli-ihanaa. Eli helppoa työtä superpalkalla. Tuntuu aika turhalta, kun se kuitenkin tottelee niin upeasti, mutta lienee tarpeen seuraavan teinikohtauksen iskiessä(minulle vai koiralle, siinä vasta kysymys!). Seuraamisessa alkeisjuttuja, sivulletuloa käskystä ja namilla perässä vetämällä, myös pihalla. Maahanmenossa tarkoitus vaan harjoitella mahdollisimman monissa eri tilanteissa, että saataisiin käsky "selkäytimeen". Noudossa kannustan piskiä pitämään kapulaa suussaan.

Ja tänään olen ottanut vain tuota seuraamista. Mutta sehän minulle aiheuttikin niin ihanan olon, tuo koira on unelma! Otin naksulla, jonka tarkoitusta olen jo vähän piskille perehdyttänyt, ja koira meni hirmu hyvin! Otin koiraa sivulle ilman käskyä, namilla ohjaten, ja kun se on jo tajunnut jutun se sai tarjota sitä itse. Kääntyilin paikallani niin, että Roodin oli aina etsittävä paikka uudelleen, ja otin pari askeltakin välissä. Rood oli tosi innoissaan ja tuli ihan reidessä kiinni, paikka välillä vähän hakusessa, mutta suurimman osan ajasta ihan oikein. Joskus kun se tuli kauempaa sivulle, asento meni vähän niin ja näin, kun koirassa ei toimi jarrut. Mutta palkka vain oikeasta asennosta, ja eiköhän tämä tästä ala edetä.

Oltiin tänään lenkillä tulipalossa. Isä poltti jotain luonnontuotetta tuolla pellolla ja minun piti mennä katsomaan että ne palavat siellä yksityisesti, eivätkä järjestä mitään überbileitä koko pellon korsille. Rood ihanuus pysyi nätisti kaukana tulesta, itse kyllä meinasin syttyä palamaan. Mutten sitten viitsinytkään. Ja loppujen lopuksi, tämähän ei liittynyt mihinkään.