Särkyneenpyörän Stefa & My Trusted Friend Kane's Wicky & Mieletön Moottori

Särkyneenpyörän Stefa & My Trusted Friend Kane's Wicky & Mieletön Moottori

tiistai 20. tammikuuta 2009

Rauno Repomies: Nuoruuden kellot

Pääsin telkkariin. Katsokaa koiraihmiset, jos tekin olisitte siellä!

Yle Areena (linkki Pasilan koiraihmiset-jaksoon)

Kaksi ryhmää, joiden kanssa ei ryppyillä. Oikeistomafia ja koiraihmiset.

sunnuntai 18. tammikuuta 2009

System Of A Down: War

Eilisen ohjelma: sota.

Ruuan jälkeen otettiin oikein perheen yhteistä harrastelua, eli jäniksenmetsästystä! Äiti kieltäytyi osallistumasta, mutta minä, isä, veli ja koira oltiin kaikki innolla mukana. Aseet kantoon ja metsälle! No, Rood ei kyllä saanut pyssyä, kun sillä ei ole edes aseenkantolupaa tai metsästyskorttia. Se toimi jäniskoirana.

Homman nimi: Minä ja veli passiin ja isä tulee koiran kanssa ajamaan jänikset liikkeelle. Kivasti meni tunti, jäniksistä ei näkynyt jälkeäkään. Siis oikeasti, yöllä oli satanut lunta, mutta sillä ei ollut kuin peuran, ketun, kissojen ja hiirien jälkiä. No, koira ainakin sai liikuntaa ja me muut syyn juoksennella metsässä haulikoiden kanssa. Tunnin jälkeen isä kyllästyi ja jatkettiin veljen kanssa. Ja sitten paimenkoira ryhtyi toimiin! Jälleen se toi minulle peuran, lehmän tällä kertaa, ja minä huudan kuin syötävä että kohta olen taas peurantalloma. Peura sentään väisti, ei tarvinnut haulikolla ampua silmille. Olisin ollut aika epämiellyttävä tapa kuolla sille eläimelle.

Eli Rood The Metsästyskoira repuutti jäniksenajokokeensa:D Tosin, ei ole sen syy. Eihän jäniksistä näkynyt jälkekään. Joku oli varmaan jo aamulla käynyt ne teurastamassa.

Päätin sitten senkin, että se kiima sai jo luvan loppua. Lauantaina käytiin moikkaamassa kaverini uroskoiraa, Dose the Huskyä. Dosea olisi kyllä pikkulikka kiinnostanut, mutta Rood ajoi tungettelevan piskin pois. Ei kai se nyt keski-ikäisiin miehiin sekoa, nuori tyttö..

Ja sunnuntaina meitä kävi moikkaamassa Roodin vakipoikaystävä, Rasa Lapinkoira. Rasalle olisi varmaan antanutkin ellei omistajat olisi kaiken aikaa kytänneet silmä kovana ettei vaan aleta rietastella. Into kun ei oikein riittäisi pikkupiskien hoitoon :D

Enivei, kaikki samaa vanhaa ja onnellista.

tiistai 6. tammikuuta 2009

Blink182: All the small things

Kaikkea pientä ollaan tehty. Olen tehnyt aivan MIELETTÖMIÄ muistiinpanoja kaikesta, siis ihan kaikesta, elämän tarkoituksesta asti aina niihin koulutuksellsiiin juttuihin. Osa on selvempää kuin osa. Esimerkiksi seuraamisessa ollaan edistytty minimaallisesti, mutta kuitenkin, opetan siis ensin suoran sivulletulon ja sen jälkeen alan edetä seuraamisliikkeeseen. Olen vähentänyt apuja jo aivan hurjasti, Rood osaa jo itse korjata asentonsakin, jos en heti palkkaa. Hienoa!

Luoksetulon alkeitakin aloittelen jo, ongelmana oli ensinnäkin käsky, koska palveluskoirakoesäännössä on maininta, että käskyt saa(vai täytyy) esittää omalla äidinkielellään. No, tänne on jo käytössä luoksetulossa jota käytän yleisesti, ja tule -käskyä huutelen muuten kaiken aikaa. Joten, otin käskyn "luokse", enpä ole sellaistakaan kuullut käytettävän, mutta käy hyvin. Ensin ajatuksena oli opettaa niin, että istun itse keittiöjakkaralla, ja ohjaan koiran makupalalla jalkojeni väliin istumaan, niin että asennosta tulee suora, koska jalkani estävät koiraa menemästä vinoon, ja siitä sitten kehittelemään. Koitin, mutta se ei oikein ollut minun juttuni(ei varmaan Roodinkaan, se jäi aika kauas, minun mielestäni siis). Vaihdoin opetusmenetelmän sellaiseen, että juoksen takaperin, ja kun Rood tulee luo, pysähdyn äkisti, niin että se "törmää" jalkoihini, tai vaihtoehtoisesti pyllähtää istumaan, kun minä nostan namia niin että se.. keikahtaa. Olipas selkeää. Noh, enivei, näin on mennyt ihan okei, paitsi että se istuminen saattaa mennä välillä aika vinoon.. Ei tuosta kyllä tokokoiraa tule, kun minä en jaksa säätää tarpeeksi pikkutarkasti:D No, minun palveluskoira.

Ja paikallaolon alkuharjoituksena meillä on yksinkertaista maahanmenoa, tosi nopeaa ja intensiivistä reeniä, jotta saisin tuon menemään suoraan. Muuten se vaan lysähtää ihmeelliseen kiemuraan. Naksuttimella tätäkin, kuten noita muitakin.

Siinä vähän selvennystä meidän treeneistä. Katsotaan mihin päästään, vai päästäänkö mihinkään.

Ja btw, kuinka kauan koiran kiima kestää:S Tuntuu ettei se ikinä lopu..