Särkyneenpyörän Stefa & My Trusted Friend Kane's Wicky & Mieletön Moottori

Särkyneenpyörän Stefa & My Trusted Friend Kane's Wicky & Mieletön Moottori

keskiviikko 30. maaliskuuta 2016

Ghost: He Is

Käytiin Tanskassa.

Mentiin Turusta Siljan Baltic Princessillä Tukholmaan ja siitä autolla Ruotsin läpi. Helsingborgista lautalla Helsingøriin. Siitä olikin enää puolen tunnin ajelu majapaikkaan. Pari päivää siihen meni, kun keskiviikkona ajeli Turkuun ja torstaina sitten Ruotsin läpi Tanskaan. Oltiin alkuillasta perillä vaikka oltiin pysähdelty just niin paljon kuin mielemme teki.
Kuva, jonka Saara Takku (@takkuisa) julkaisi

Tigeriä päästiin tapaamaan jo samana iltana, ja Possu antavaisen luonteensa puolesta oli heti takapää töröllä. Nalkkiin ei kuitenkaan jääty, ja päätettiin mennä kaikessa rauhassa hostellille nukkumaan ja kokeilla seuraavana iltapäivänä uudestaan. Tämä oli juoksun 11. päivä.

Seuraavana päivänä tehtiin Birgiten kanssa vähän tokoa. Sain tosi hyviä neuvoja sen perusteella mitä Gitte oli katsellut meidän tokovideoita, ja muutenkin. Oikein sormet syyhyää päästä näillä opeilla treenaamaan! Gitte perheineen oli ihan supermukava ja otti meidät hyvin vastaan.

Possu ja Tiger jäivät treenistä vähän turhan työmoodiin, eivätkä kiinnostuneet lisääntymisestä ollenkaan. Oltiin jo todettu että ei tästä mitään tule, voiko olla väärä päivä, voiko olla jotain muuta outoa, kun pari kirmasi horisonttiin ja ryhtyi hommiin - ja jäi nalkkiin, vähän vajaat kaksikymmentä minuuttia. Laitettiin siitä sitten Possu autoon ja jäätiin itse vielä illalliselle Giten ja hänen perheensä luo. Olivat kyllä niin mukavia, ystävällisiä, vieraanvaraisia.. Tekivät hyvää ruokaa, tarjosivat hyvää viiniä ja kaiken kaikkiaan ottivat meidät todella hyvin vastaan! Ehdottomasta matkan parasta antia oli tämä perjantaipäivä Giten luona treenailemassa ja syömässä ja ihan vähän astuttamassa. Tämä oli juoksun 12. päivä.

Lauantaiaamuna käytiin vielä paikan päällä koittamassa josko saataisiin toinen nalkkiin jäävä astuminen. Ei saatu. Kovasti pari taas kokeili mutta nalkkiin ei jääty - jäänee mysteeriksi mistä tämäkin sitten johtui. Jännä nähdä seuraako tästä pentuja, ja jos seuraa tuleeko iso vai pieni pentue. Kun ei sitten lopultakaan selvinnyt voiko se aika olla väärä - tämä oli juoksun 13. päivä - vai mikä mättäsi. Possu ainakin oli hyvinkin antava, mutta olen saattanut aiemminkin mainita että se on välillä hyvin itseään tarjoava vaikkei olisi juoksuakaan. Tigerinkin mielestä aika oli selkeästi oikea. Pohdittiin sitäkin oliko Possu mahdollisesti liian korkea tai pitkän mallinen tms ettei uros vaan saanut osuttua :D Possuhan on siis 51cm korkea, Tiger 53.

Muuten pari oli toisilleen sopiva. Tiger oli IHANA, samanlainen vikkelä ja vilkas vatipää treeneissä kuin Possukin, sisällä rauhallinen makoilija. Parit rapsutukset se kävi hakemassa, muuten loikoi milloin missäkin. Rakastuin kyseiseen koiraan ihan täysiä - varsinkin sen pysähdyksiin, oiskohan liian utopistista haaveille että koira vois periyttää pysäytyksiä :D

Suorastaan jää itseä harmittamaan etten pysty tästä yhdistelmästä pentua ottamaan. Niin suuren vaikutuksen Tiger minuun teki, ja niin hyvin se tuntui sopivan yhteen minun Pikku-Possuni kanssa. Juoksentelivat horisonttiin yhdessä, Possu laittoi Tigerin oikein koville juoksuttaessaan sitä rinkiä joka astumisyrityksen jälkeen. Ja kun niitä treenattiin ne olivat kumpikin todella intensiivisiä, työteliäitä, nopeita, sähäköitä.. Upeita koiria kerta kaikkiaan.

Ja Possun kanssa oli kiva matkustaa. Takaisin tullessamme Viking Line pahoitti mielemme huolella, kun emme ensin löytäneet terminaalia sen antamalla osoitteella, emmekä ainakaan tienviitoilla - tuurilla ajettiin rantatielle ja nähtiin Vikingin laiva ja suunnattiin sitä kohti. Sen jälkeen laivassa ei ollut mitään ohjeistusta siitä että hytteihimme pääsee vain toisesta päästä laivaa, saati mitään infoa koirakannesta.. Joo. Saati se koirahiekkalaatikko, suuremman luokan vitsi :D Vihreää eteisen muovimattoa ja metalliritilää. Siljan kukkamultavaihtoehto tuntui suorastaan ylelliseltä tämän jälkeen. Saati se että siellä oli opasteet ja lähtöselvityksen neiti meitä sijainnista myös muistutti, eikä tarvinnut käydä infopisteessä kysymässä.. Aloin kertoa tästä koska pahinta oli kuitenkin se ettei hytteihin päässyt laivalle sisään tultaessa. Kuvitelkaa kuinka täynnä käytävät olivat, ja pujotella siellä seassa sitten koiran kanssa. Luojan kiitos on koiralla hermorakenne kunnossa, itsellä oli jo paniikkikohtaus tungoksessa lähellä. Possu selvisi muutenkin hötkyilemättä lauttamatkoista, autopesusta jonka läpi Suomen puolella ajettiin, useista pysähdyspaikoista, pitkästä automatkasta, kaikesta. Ihana matkakoira.


Stefan agilityssä pari viikkoa sitten kävi pikku onnettomuus. Stepsuli teki pikku lento-aan. Ei luulisi olevan mahdollista mutta niin vaan. Se loikkasi aan harjalta ja laskeutui ryminällä etupää maahan ja takapää aalle. Luulin että se kuoli, pelästyin niin järkyttävästi. Stefa oli kuitenkin ihan okei, ja omasta mielestään kunnossa, joten jatkettiin treenit loppuun. Vasta paria päivää myöhemmin torstaina aloin huomata että se on vaisumpi. Lauantaiaamuna se oli taas enemmän oma itsensä, mutta sunnuntaina vaisuili taas olan takaa. Sain sille tuurilla ajan osteopaattiseen hierontaan eiliselle. Luojan kiitos, sillä se oli mennyt Tanskanmatkani aikana vielä pahemmaksi, sen selkä ei näyttänyt liikkuvan yhtään. Myös toisella puolella sen kaulaa oli kuuma kohta. Jaana-Kaisa oikoi sen sitten eilen, kaulanikama oli jotenkin poissa paikoiltaan ja rutina vaan kuului kun se ängettiin paikalleen. Myös selkäranka saatiin liikkuvaksi. Kahden viikon päästä mennään hierontaan ja tarvittaessa laserhoitoon. Viime yöksi Stefa sai särkylääkkeen varmuuden vuoksi, vaikkei se mitään kipua näytäkään. Pönttö Stefa. Pistää taas miettimään kannattaako sitä agilityä tehdä edes tuota hyvin vähää muiden lajien tueksi.. Ainakin täytyy muistutella sille kontaktiesteet huolella ettei tollaisia vahinkoja pääse sattumaan - vaikka onhan se pk-koira, kyllä sen pitäisi osata a-estettä käyttää. Muttei näköjään kuitenkaan, pk:n aallahan se itsensä viime syksynä rikkoi.



sunnuntai 13. maaliskuuta 2016

Foo Fighters: I Am a River

Tiistaina Stefa teki agilityä. Ollaan nyt siinä surullisessa vaiheessa jossa koira on jopa aika hyvä ja mä oon koko ajan liian hidas, myöhässä, tai ihan vaan täysin hukassa. Voihan agility! Mutta Stefa hyppää tosi kivasti aksaradalla. Joten on siitä hyötyä.


Tiistai-iltana käytiin Ilmajoen maneesilla treenaamassa vähän vierasta hallia. Tehtiin kummallakin koiralla kokeessa pieleen menneitä juttuja, Stefalla tunnaria ja kiertoa. Tunnari meni Stefalla JOKA KERTA pieleen ekalla toistolla. Toisella se kyllä onnistui. En voi ymmärtää. Kierrossa laitettiin Stefalle lelu merkin taakse, ja saatiinkin se ihan eri asenteella viipottamaan kierrolle. Aiemminhan kierto on tarkoittanut Stefalle vain "juokse tietyn matkaa eteenpäin ja palaa takaisin", ja joskus merkki osuu sinne keskelle tai sitten ei. Nyt taisin lopulta saada sille ajatusta siitä itse merkistä. Tehtiin myös vähän seuruuta, koitan nyt saada Stefaa seuraamaan vasenta jalkaani, jos se vähän hillitsisi sen edistämistä.


Possu teki metallinoutoa ja tunnaria ja ruutua. Metallinoudossa se teki ekan toiston kivasti, toiselle toistolla alkoikin sitten syljeskellä ja pitää huonosti. Kapula varmaan kylmeni ja turvetta meni suuhun - HYVÄ :D Saatiinpahan esiin se kapulan ällöttävyys joka usein näkyy koetilanteessa. Lopulta saatiin se pitämään kapulaa kunnolla ja tekemään sievää noutoa. Tunnarin Possu teki kerrasta hyvin niin ei sitten hinkattu sitä. Ja ruutuun sille laitettiin apualusta, jotta sain sen hakeutumaan keskelle - tää toimii Possulla kivasti, se vaan tarvitsisi ihan hirveästi toistoja. Sitten kun teen hetken ilman alustaa sen paikka ruudussa alkaa taas elää, ja se hakeutuu merkkien taakse tai sivunauhoille. Yleensä pysyy ruudussa kuitenkin mutta onhan se nyt vaan rumaa ja epätarkkaa, ja kostautuu koetilanteessa kun niihin sitten sattuu kerrat jolloin tassu jääkin ulkopuolelle :D


Keskiviikkona hypyttelin taas Stefaa agihallissa. Tein sille pienen ympyräradan hypyistä, löin 650-grammaisen kapulan suuhun ja pistin juoksemaan. Hyppy oli vielä varsin rumaa, mutta silti aivan erilaista kun normaaleissa hyppytekniikkatreeneissä. Stefa kuitenkin hyppi ja eteni, kun hyppytekniikassa se usein ihan pysähtyy eteen eteen ja hyppää paikaltaan.

Possu teki taas metallinoutoa. Ja varmaan seuruun jääviä ja muutakin. Se oli vähän sellainen suunnittelematon höpsöttelytreeni. Metallinoutoa se teki ihan nätisti nyt hypylläkin, pari kertaa sain sille huonosta kapulanpidosta sanoa.

Torstaina meillä oli oman porukan tokotreenit. Stefalla hinkattiin tunnaria. Tänään se ei osannut sitä OLLENKAAN. Ei puhettakaan että se olisi tehnyt edes toisella toistolla oikein, se ei tehnyt lainkaan oikein. Oli niin kuin ei olisi kapuloita nähnytkään. Tehtiin välissä muita juttuja, seuruuta, tyhjäänlähetystä yms. Minkä jälkeen koitettiin tehdä niin helppo tunnari kuin mahdollista, menin ihan kapuloiden viereen, polvilleni, Stefa lähetettiin läheltä - silti ei. En voi taas ymmärtää. Pitääkö sille taas aloittaa tunnari alusta? Miksi?

Possu teki taas ruutua. Samaten tunnari tehtiin, ja kaukokäskyt. Tunnari oli taas hyvä. Teen sitä nyt paljon kun se kokeessa epäonnistui, mutta ei vaan käy järkeen. Kaukoja tehtiin läheltä, kun ne ei vaan etene. Kirjaimellisesti etenee. Varsinkin kaikki seisomaannousut on sellaisia että Possu etenee parikin kymmentä senttiä. Ihan kamalaa. Nyt saatiin kuitenkin hyviä toistoja.

Otin myös kokeenomaiset kierrokset kummallakin, Stefa teki suoran luoksetulon, kaukokäskyt ja kierron. Kaikki olivat oikein hienoja! Tehtiin vielä toinen kierto ruutuun päin, ihan vaan kun piti kaivaa verta nenästä. Sekin onnistui. Possu taasen teki vähän seuruuta, jäävät ja ohjatun. Mitä tässä muistelen niin ne menivät ihan hyvin nekin.

Perjantaiaamuna oltiin varattu porukalla VASsilan halli Vaasasta. Stefalla on siellä viikon päästä koe, joten käytiin vähän kuivaharjoittelemassa :D Käytin tilaisuuden hyväkseni, ja aloitin kummallakin koiralla kokeenomaisella, palkattomalla kierroksella. Kun kerran vieras halli, mitenkäs sen paremmin koetilannetta jäljittelet? Stefa teki zetan, ohjatun ja ruudun. Zetassa ja ohjatussa ei tainnut olla vikaa, ruudun tyhjäänlähetyksessä se kaartoi ruutuun päin.. Hitto vie. Luulin että oltiin jo päästy siitä ongelmasta. Tehtiin sitten toinen kierros pelkkään tyhjäänlähetystä ruudun lähellä. Joka kerta kun ruutu oli Stefan näköpiirissä se lähti vinoon, hitto vie!


Possu teki pitkän kokeenomaisen pätkän. Seuruun, metallihyppynoudon, ruudun, tunnarin ja luoksetulon. Seuruussa se kyttäili kiertomerkkiä..? Hyvin merkillistä. Hyppynoudossa se piti kapulaa hyvin. Tunnarissa se vei ensin liikkurille yhden liikkurinhajuisen kapulan ja vasta sen jälkeen etsi minun kapulani ja toiminulle. Miten merkillistä. Tehtiin tämä uusiksi toisella kierroksella ja teki taas ihan hyvin. Se palkattomuusko tän tekee? Ruudussa pysäytin Possun liian eteen, ja korjauksella se sitten meni tosi taakse. Tehtiin sitten tätäkin toisella kierroksella lisää, jolloin toistot olivat hyviä - toki siellä oli taas pikkuinen apualusta. Luoksetulossa Possu yritti tulla suoraan sivulle, mutta sain sen blokattua eteeni :D


Perjantai-iltapäivällä repäistiin vielä hakutreenit kasaan. Oli kunnon höntsäilytreenit, ei tallattu aluetta, ja unohdin vielä Stefan liivit ja rullan kotiin :D Mutta palkat oli mukana, ja se oli Stefan mielestä tärkeintä! Stefa sinkosi metsään hirveällä raivolla, vaikkei kyllä mennyt yhtään sinne minne osoitin. Ekalla pistolla se juoksi kaksi laajaa silmukkaa, ja vasta kolmannella lähetyksellä löysi maalimiehen. Se oli kyllä ekoillakin kierroksilla sillä lailla tuulen alla, että olisi saanut vainun jos olisi halunnut, mutta kai sen täytyi ensin juosta pois talven aikana kertyneitä hakupatoutumia. Kolme maalimiestä se etsi, ja kolmannelle se sitten jo meni suoraan ja nätisti. Jee!
Eilen lauantaina oli vielä koetreenit. Stefa teki tunnaria lukuunottamatta koko EVL:n läpi, Possu taas teki koko voittajan, joskin kaukokäskyt tehtiin lähempää. Stefa oli ihan pöhkönä. Se vinkui kuin sirkkeli, ja yritti taas parissa välissä haukata mua reidestä. Se puree ihan käsittämättömästi kapulaa.. Sille on pakko alkaa tehdä jotain. Oikein rouskutus kuului kun se ohjatussa palautti. Ja ne kapulat.. ne on melkoisen näköisiä. Muita hienoja juttuja voisin todeta kiertonoudon! Laitoin esteet 20-senttisiksi kun se palautushyppy on ollut ongelma. Muutenhan Stefa oli hyvä, meinasi lähteä taas ohjatunkapuloiden suuntaan tuo-käskyllä - pitääköhän vaihtaa siihen käsimerkki kuten niin moni muu kaveri on jo tehnyt? - mutta sain sen korjattua ja muuten olikin tosi hieno! Lukuunottamatta tietysti sitä ohjatunkapulan rouskuttelua, rouskrousk. Yleisesti kyllä sen sortin töhöilyä ettei me koevalmiita viikon päästä olla :D
Possunen oli oikein kivana. Yhtäkään ääntä ei päässyt(ruudun lopussa oli lähellä). Se palkkautui mun sosiaalisesta palkasta! Ja antoi silitellä liikkeiden välissä. Possu on yleensä sellainen "älä nyt kajoo kun tehdään töitä" -koira. Tunnarilla se maisteli vääriä ennen kuin toi oman, sellainen tyypillinen siis. Ja metallinoudolle lähti STEFAN käskyllä..? Stefa usein huutaa neuvoja häkistään kun Possu saa noutaa, mutta ei Possu aiemmin ole sen juttuja kuunnellut. Toisella toistolla se kuitenkin teki (alun seisomaannousua lukuunottamatta) hyvän metallinoudon, piti tosi hyvin kapulasta kiinni. Kaukot olivat hirveät, mutta kaveri antoi kehän laidalta hyviä vinkkejä ja tiedän varmaan miten lähden jatkossa parantamaan.

Possu ei vieläkään juokse. VIELÄKÄÄN.

maanantai 7. maaliskuuta 2016

David Bowie: Magic Dance

Stefa täytti viime viikolla kahdeksan. Sen mielestä se oli tosi surullista, vaikka saikin maksalaatikkoa.
A photo posted by Saara Takku (@takkuisa) on



Eilen oltiin koirien kanssa tokokokeessa. Meni ihan kohtuullisesti, vaikka ykkösiä vaille jäätiinkin ihan kirkkaasti :D
Stefan koe alkoi heti aamusta. Paikallaistuminen meni hyvin, kerran oli liikuttanut tassuaan.
Paikallaistuminen 9,5
Makuulle käskettäessä meni viereisen käskyllä maahan. Luokse tullessa tuli TOSI vinoon, 90 astetta vinoon :D Se teki eteentulon mun sivulle.
Paikallamakuu 7
Eka kehä alkoi luoksetulolla. Pysäytykset valui normaalin verran, loppuasento taas ruma eteentulon ja sivulletulon risteytys.
Luoksetulo 8,5
Seuruussa Stefa oli kohtuullinen. Edisti ja piippasi ja poikitti, mutta kohtuullinen :D Pysyi ihan kohtuullisesti hanskassa kuitenkin. Yksi lisäkäsky ja loppu-pa jäi tekemättä.
Seuruu 6
Tää oli HIENO. Pakko toki myöntää että treenataan tossa hallissa paljon, edellisenä iltana viimeks, joten eteenlähetyksiä on siellä tullut tehtyä. Silti hieno. Lopun seuruu taas(aina) ruma.
Ruutu 9,5
Ohjatussa kaatui merkki kun Stefa meni ihan sen päälle seisomaan ja lähti lujaa. Teki liian ison kaaren vasemmalle mutta korjasi kapulalle. Vino luovutus ja perusasento, puri kapulaa.
Ohjattu 7
Zetassa ruma seuruu, asennot oikein. Ekan kehän vika liike.
Z 7,5
Toka kehä alkoi kaukoilla. Teki mieli hurrata pisteille, huraa, lopulta joku joka arvostaa Stefan kaukoja eikä ota pistettä per istuminen kun se on niin matala! Se on AINA matala! Katsokaa tota synttäriposeeraustakin! Sen viereen palatessani teki vähän rauhoittelevia eleitä.
Kaukot 9,5
Tunnarissa Stefa juoksi ruudun eteenmenopalkalle :D Kun senhän oli tietty pitänyt jäädä sinne kun pysäytin sen ennen. Takaisintullessa nappas vaan jonkun.
Tunnari 0
Kiertonouto varmaan helpompi katsoa videolta.. Ei lähtenyt kiertämään, käytin sata käskyä ja nollasin jo siinä että sein sen kiertämään. Pysäytin liian aikaisin, hyvä makaamaan pysäytys kuitenkin. Ja sitten se nouti vasemman, vaikka huidoin oikealle. Oli vaan päättänyt että EI, ON NOUDETTAVA VASEN! Eikä hypännyt. Ei se oo muutenkaan hypännyt koska sen mielestä on kamalaa hypätä mua kohti.
Kiertonouto 0

Oon tosi tyytyväinen kokonaisuuteen. Nään nyt ihan selkeesti mitä pitää treenata. Esimerkkejä: palkkaan aina itse kierrosta, voisin joskus jättää lelun kiertokartion taa ylläriksi. Ne iänikuiset luoksetulojen ja noutojen loput. Ja se seuruu. Ja tunnarissa ittensä hillitseminen..

204,5 pistettä, EVL3 5/7

Ja sitten Possun koe.

Paikallamakuussa jätin sen vinoon.
Paikallamakuu 9
Eka kehä alkoi metallinoudolla. Possu on pitänyt kapulaa huonosti ja usein pudottelee hypätessä. Nyt se otti kohtuuhyvin kiinni, mutta pudotti sitten kuitenkin, eikä millään meinannut saada nostettua sitä mun jalkaterien välistä..
Metallinouto 5
Siirtymisessä meinas tulla ääni! Mutta uskoipa kun sanoin. Luoksetulossa huono stoppi.
Luoksetulo 9
Ruutu oli vähän nolo. En jotenkin saanut sitä bongaamaan vaikka koitin viritellä. Ja sit se teki merkin. Lisäkäskyllä sain ruutuun, mutta maahan mennessä tassu humahti ulos.
Ruutu 0
Jäävissä asennot oikein! Oisko lähtenyt piste seuruusta vai päänpyörittelystä vai mistä. Ekan kehän vika liike.
Jäävät 9
Toka kehä alkoi seuruulla. Ihan kiltti seuruu, ei laulanut, yhden kerran haukotteli varrella. Pari vinoa perusasetoa. Seuruussa karkasi tosi taakse. Kontakti siltä putoili IHAN LIIKAA. Ärsytti, Possu pitää yleensä hyvin kontaktin. MUTTA. Se ei hyppinyt varmaan ollenkaan.
Seuruu 8
Ohjatussa Possu vaan päätti hakea oikean. Annoin aika voimakkaat lisäkäskyt saadakseni sen vasemmalle :D
Ohjattu 6
Tunnari käytiin eilen illalla treenimässä tässä hallissa ja meni ihan ok. Nyt sitten vaan totes että "jahas kapulat loppu otan tämän" tarkastamatta rivin toista päätä.
Tunnari 0
Kaukot oli ihan kamalat. Ne on yleensäkin. Varsinkin seisomisissa humahtaa eteenpäin. Ja lonkallekin valahti, makaronisika.
Kaukot 5

Kokonaisvaikutus 9

Possulla vähän pää pyöri koko kehän ajan, mutta se ei sikaillut mitään, ei laulanut nuottiakaan, ei pomppinut seuruussa. On tää selkeestä suunta siihen että koira tekis mun kanssani kehässä.
176 pistettä VOI0 2/4

Sitten enää ootellaan Possun kiimaa. Josko se alkais huomenna.
A photo posted by Saara Takku (@takkuisa) on