Särkyneenpyörän Stefa & My Trusted Friend Kane's Wicky & Mieletön Moottori

Särkyneenpyörän Stefa & My Trusted Friend Kane's Wicky & Mieletön Moottori

sunnuntai 5. toukokuuta 2013

Loreen: Euphoria

Blogini osoittautui jälleen kerran erittäin hyödylliseksi. Viime tekstin jälkeen ystäväni Liis kiinnitti huomiota Stefan tutunoloisiin ongelmiin ja antoi minulle vähän neuvoja treenien alkurutiinien suhteen. Stefan alkurutiini kun ei treeneissä ole ollut kovin kestävä. Otan sen häkistä, innostan sitä hokemalla "tehdään jotain kivaa" ja antamalla koiran hyppiä minua vasten. Sitten menen treenaamaan. Kisoissa tämä ei toimi. Välillä pitää odotella suht pitkäänkin ennen kehään siirtymistä. Ratkaisuna tähän Liis ehdotti koiran opettamista "käy siihen" -käskyyn, jossa koira jätetään maahan makaamaan ja vapautetaan siitä tekemään. No, päätin ottaa neuvosta vaarin ja pikatreenattiin tätä sitten perjantai-iltana ja lauantaina. Ja ehkä vähän tänä aamunakin. Tämän päiväisessä Liedon kokeessa sitten käytin tätä taktiikkaa, ja se oli suoraan sanottuna mahtavaa. Stefa loikkasi makuulta täyteen vauhtiin ja pääsin kehään oikeassa vireessä olevan koiran kanssa. Viimeinkin!

Tuomarina kokeessa toimi Tiina Heino, tykkäsin naisesta hirveästi. Osittain varmaan siksi, että rokotti pisteitä suht helposti, mutta aina aiheesta. Ja tietysti siksi, että Stefa sai niin hyvät pisteet :D

Luoksepäästävyydessä tippui pisteitä heti kun koira nosti persettään maasta tai väisti. Stefa nyt on Stefa, varma vierelläistuja.
Luoksepäästävyys 10

Paikkamakuussa olikin jo haastetta. Parin koiran päässä Stefasta makaava tolleri vinkui koko suorituksen ajan, kovaa ja tunteella. Vinkuminen oli niin vetoavaa, että kaksi neljästä muusta paikkamakuuta tekevästä koirasta liittyi kuoroon. Stefa käänsi päänsä pois ja tuhahti alentuvasti. Pakko kiittää treenikavereitani ja yhtä nimeltämainitsematonta vinkujaa, Stefa on aika hyvin siedätetty ääniin paikkiksessa.
Paikallamakuu 10

Ennen yksilöliikkeitä kävin virittelemässä Stefan pihalla. Leikiskeltyämme palloilla ja rätillä työnsin lelut autoon ja juoksin koiran kanssa halliin. Mäjäytin sen maahan kehän reunalle, kun edellinen koirakko vielä teki liikkeestä seisomista. Kun tuli meidän aikamme siirtyä kehään vapautin Stefan ja se ponkaisi toimintaan kuin vieteri. Seuraaminen kytkettynä lähti liikkeelle hyvin, vähän sen paikka eli edelleen, sekä kontakti putoili ajoittain hieman. Täyskäännökset olivat väljiä.
Seuraaminen kytkettynä 8

Vapaana seuraamisessa oli myös samoja kauneusvirheitä kuin edellisessäkin liikkeessä. Oli se kuitenkin ihan hyvää, tekniikkatreeniähän me seuruuseen kaivataan enivei.
Seuraaminen vapaana 8,5

Liikkeestä maahanmenossa Stefa ennakoi tosi ronskisti. Kutsuin sen mukaan seuraamaan kun se oli jo puoliksi maassa. Tämän jälkeen liike sujui erinomaisesti.
Liikeestä maahanmeno 7

Luoksetulossa Stefa meni taas maahan. En muistanut treenata tätä viimekokeen jälkeen, vaikka olisi pitänyt. Edestä sivulle siirtyminen oli erinomainen, sitä oli myös treenannut koiran tultua viime kokeessa vinoon.
Luoksetulo 8

Liikkeestä seisomisessa koira ei onneksi ennakoinut!
Liikkeestä seisominen 10

Estehypyssä pelkäsin että Stefa ponkaisee esteen yli ennen lupaa :) Tämä meni kuitenkin vallan upeasti, ei ennakointia eikä muutakaan. No, perusasentoon siirtymiseen tarvitsi lopussa kaksi käskyä, mutta se on aika vähän.
Estehyppy 9

Kokonaisvaikutus 9
Kokonaisvaikutuksessa Heino mainitsi Stefan paineistumisen, ja kehui minun välipalkkauksiani. Olin innostanut Stefaa aika ronskisti liikkeiden välissä, ja sen ahdistus olikin hävinnyt loppua kohti. Olin Stefasta aivan mahdottoman ylpeä, liikkeissä olleet pikkuvirheet ovat tosiaan vain pikkuvirheitä, ja semihelppoja korjata verrattuna aiempiin vire- ja ahdistusongelmiin.

ALO I, 175 pistettä, sijoitus 3/14

Loppuaika menikin jännittäessä päästäisiinkö pistesijoille ja saisiko Stefa palkinnoksi suorituksestaan jalkapallon! Ikävä kyllä jalkapallo meni toiseksi tulleelle, mutta Stefa oli ihan tyytyväinen palkintopehmoleluunsa, josta Rood on ollut todella kateellinen. Ja minä olen ollut todella tyytyväinen Stefaan. Kyllä se sihen pystyy! Ja parempaankin, kun jatketaan harjoituksia.

7 kommenttia:

Jenni Berg kirjoitti...

Megamageeta! Onnea tosi paljon :D

Jani H kirjoitti...

Onnea! Hieno tulos! Taidan kopioida tuon odotusjutun :P

Ria kirjoitti...

Hienoa, onnea!!

Mä kanssa mietin tota odottamista, meidän tää vika koe oli hermoja raastava, kun koira on "yyhyyhyyhyyhyyh yyhyyyh"... Pitääkin vähän haistella, et toimisikohan meilläkin teidän odottamistaktiikka. Tätä odottamista tehdään kyllä kesken treenien, kun kuuntelen ohjeita, mut enpä ollut ajatellut asiaa tuolta kantilta. Hyödyllistä tosiaan tämä blogitoiminta! ;)

Takku kirjoitti...

Suosittelen kyllä tuota odottelua! Opetin siis ihan niin, että käsken koiran maahan "käy siihen" käskyllä, ensin vaikka lelu kädessä koiran näkyvillä, ja vapaa-käskyllä aletaan leikkiä. Siitä sitten rakensin eteenpäin (kahdessa päivässä), lelu piiloon ennen vapautusta ja lisää aikaa. Ja koiran ilme kehään mennessä oli kyllä täysin erilainen kuin vapunpäivän kisoissa!

Heidi kirjoitti...

Olipa kiva lukea teidän kisakertomusta! Kerrassaan mahtavaa. Nuo alkurutiinit on kyllä tärkeitä, jotta saa koiran viriteltyä oikeaan fiilikseen missä tilanteessa tahansa. Ja upeaa että Stefa "osti" ne heti omakseen muutaman treenikerran perusteella :)

Tiia, Riitti ja Käämi kirjoitti...

Hurjasti onnea ykköstuloksesta! Eikun kohti avointa luokkaa!

Susanna kirjoitti...

Heino on mukava tuomari! :) Onnea vielä tätäkin kautta ykkösestä!