Särkyneenpyörän Stefa & My Trusted Friend Kane's Wicky & Mieletön Moottori

Särkyneenpyörän Stefa & My Trusted Friend Kane's Wicky & Mieletön Moottori

keskiviikko 1. toukokuuta 2013

The Cranberries: Disappointment

Tänään oli Ikaalisten tokokoe. Joka meni ihan päin sitä itseään! Suututtaa ihan hirveesti kun menikin niin pieleen.

Paikkana oli nurmikenttä. Tuuli ihan hirveästi. En kokenut mitenkään ongelmalliseksi tilannetta vielä alkuun, vaikka possuavaimenperäni hajosi ja olisihan minun siitä pitänyt arvata että kaikki tulee menemään huonosti!

Luoksepäästävyys 10
Ei mitään ongelmia. Stefa ei liikauttanut eväänsäkään, kaikin puolin erinomaista.

Paikkiksessa sen sijaan tuli ensimmäiset jännityksen hetket, kun toinen koira Stefasta vasemmalle päättä hakea vierustoverinsa leikkimään. Siinä sitten lähtivät sekä Stefan viereinen koira että Stefasta seuraava.. Onneksi Stefa on superpaikallamakaaja (ja tähän asti olen pitänyt sitä myös superhäiriönkestävänä) eikä reagoinut kuin katsomalla paheksuvasti.
Paikkamakuu 10

Kun yksilöliikkeet alkoivat kaikki alkoikin mennä pieleen. En saanut Stefaan mitään kontaktia. Se möllötti kuin mutaan juuttunut lehmä ja märehti ruohoa. Koitin imuuttaa sitä nakinpalalla sitä innostaakseni, mutta edes nakki ei innostanut! Koira oli ihan flegmaattinen. Mutta minkäs teit, kehään oli mentävä. Joten me mentiin. Ja tehtiin seuruu. Jossa koira oli kuin päiväkävelyllä, suututti! Taisin antaa jonkun lisäkäskynkin, en muista. Koira ei tehnyt lainkaan mitä käskettiin, käveli vain mukana.
Seuraaminen taluttimessa 7

Seuruu vapaana lähti HYVIN! Olin ylpeä Stefasta! Se näytti oikein seuruun mallia, tähän me ollaan pyritty! Sitten yllättäen tuuli lennätti koiran eteen poukkoilevan muovipussin ja sitä pyydystävän nuorenmiehen. Se oli liikaa häiriötä, Stefa jäi siihen pällistelemään, otti pari askelta peräänkin. Otin tilanteen haltuun kutsumalla koiran sivulle ja lähtemällä uudelleen liikkeelle. Koiran huomio oli kuitenkin muualla, kontakti putoili, koira jäi jälkeen, loppuseuruu oli aivan kamalaa. Kurtti otti arvostelussa huomioon tuon muovipussin ja antoi jopa seiskan.
Seuraaminen vapaana 7

Liikkeestä maahanmeno on meidän vahva liike. Mutta kun koira on hukassa, se on hukassa. Lähdettiin suorittamaan liikettä, Stefa lähti viereltäni jonnekkin haahuilemaan. Pysähdyin, kutsuin koiran sivulle, aloitin alusta. Loppu oli tavallista laatua, oisi ollut kympin suoritus.
Liikkeestä maahanmeno 8

Luoksetulossa Stefa oli mennyt maahan kun jätin sen istumaan! Siis mitä ihmettä, se ei ole tehnyt tuotakaan en tiedä koska viimeksi. Ihan kamalaa! Lähti hyvin, vauhti hyvä, perusasentoon siirtymisessä tarvitsi lisäkäskyn, oma mokani kun katsoin ihan väärään suuntaan. Loppuperusasento oli vino.
Luoksetulo 6,5

Liikkeestä seisomisessa oli sama homma kuin maahanmenossa. Koira lähti muualle seuruussa, pysähdyin ja aloitin alusta. Loppu meni täydellisesti.
Liikkeestä seisominen 8

Estehyppyyn mennessä tartuin koiraa pannasta jotta se ei ennakoisi hyppyä. Kurtti mainitsi tästä, koska se alentaisi kokonaisvaikutusta. Tuulenpuuska vei ekan käskyni, koira ei reagoinut siihen mitenkään. Toisen käskyn se kuuli, ja juoksi esteen eteen seisomaan. Olin ihan pihalla, ei se ole ikinä ennen tuollaistakaan tehnyt! Otin koiran sivulle, pari askelta eteenpäin ja tein itsekseni uusiksi liikkeen, koska muuten oisi jäänyt vituttamaan. Hyvinhän se meni sitten, olin ilmeisesti liian kaukana esteestä aiemmin. Kurttikin kommentoi että kympin suoritus se jälkimmäinen, mutta koska alussa tuli sekoiltua pitää pudottaa nollaksi.
Hyppy 0

Kokonaisvaikutusta tosiaan pudotti se koiran pannasta tarttuminen.
Kokonaisvaikutus 9

142,5 pistettä, II palkinto

Kyllä vitutti, ihan puhtaasti. Kurtti kommentoi ennen kehästä lähtöämme että koira osaa asiat teknisesti erinomaisesti, häiriönsieto koitui tässä kohtaloksemme. Kuulemma helposti häiriöitä treenaamalla Stefasta saa kahdensadan pisteen koiran. Lähdin joka tapauksessa autolle murjottamaan, vaikka jälkeenpäin kommentti vähän nauratti. Siis teoriassahan Stefa ois vaikka maajoukkuetason koira mutta kun siinä on pari bugia. Siis pienellä treenillähän sen kanssa pääsis vaikka suoraan erikoisvoittajaluokkaan, ja mentäiskin heti, mutta kun on nää pari luokkaa edessä. Mikään ei ole meidän vika :D eikä huonoja olla ainakaan, siitä ei johdu mikään!

No joo. Tää on taas näitä päiviä kun usko alkaa loppua. Kun yksi asia saadaan sujumaan (tällä kertaa se tekniikka) niin toinen asia murenee (häiriönsieto). Ikinä ei oo treenattu sopivasti kumpaakin, vaan aina toista enemmän niin että se sujuu ja sitten unohtuu se ensimmäinen.. Ikivertaukseni tokosta, liian lyhyt peitto: kun vedät pään yli varpaat jäätyy ja toisinpäin.

Ei vaan. Onhan tässä nyt kuitenkin ajatusta kuinka jatkaa. Ja ajatus siitä että jos oisin koittanut viritellä Stefaa pallolla ennen kehää, oisko se toiminut kytkettynä seuruun? Tosin, olis sen kontakti joka tapauksessa pudonnut sitä pussia jahtaavaan mieheen, ettei sillä. Mutta häiriötreeniä sitten vaan, se on onneks kivempaa kuin tekniikkatreeni. Ja hei! Se seuraaminen vapaana oli ennen muovipussiepisodia aivan mahtavaa, muistan sen ylpeän tunteen kun koira piti kontaktin, paikan ja vireen - siihen muovipussiin asti :D

1 kommentti:

Jenni Berg kirjoitti...

Voi että :/ Vaan eteenpäin vaan! Maksulliset reenit, maksulliset reenit!